Tieteelliset seurat: Luther-Agricola-Seura on kansainvälinen tiedekustantamo, jonka historian alkuvaiheet ovat osittain pimennossa

Mitä ovat teologiset tieteelliset seurat? Tässä juttusarjassa Teologia.fi:n opiskelijatoimitus haastattelee eri seurojen puheenjohtajia selvittääkseen, mitä nämä seurat ovat ja miksi ne ovat olemassa. Luther-Agricola-Seura on vuosikymmenien ajan keskittynyt kotimaiseen ja kansainväliseen teologisen tutkimuksen julkaisemiseen. Seuran syntyvaiheet toisen maailmansodan ajalta ovat ymmärrettävistä syistä osittain pimennossa.

Jututin Luther-Agricola-Seuran (LAS) puheenjohtajaa TT Olli Hallamaata ja varapuheenjohtajaa dos. Ritva Palménia ja kyselin heiltä seuran historiasta ja toiminnasta. LAS on ennen kaikkea tiedekustantamo, jonka julkaisut liikkuvat pääasiassa systemaattisen teologian ja kirkkohistorian alueilla.

Seuran julkaisutoiminta on ollut huomattavan kansainvälistä. Sen keskeisimmässä julkaisusarjassa Schriften der Luther-Agricola-Gesellschaft julkaistut tutkimukset ovat englanniksi ja saksaksi. Julkaisutoiminnan laajuudesta kertoo se, että seura on lisäksi toiminut vuosina 1997–2012 systemaattisen teologian laitoksen julkaisusarjan kustantajana ja vieläpä julkaissut 1990-luvun alkupuolelta asti missiologiaan ja ekumeniikkaan keskittynyttä julkaisusarjaa, jonka se peri tuolloin seuran yhteyteen fuusioituneelta Missiologian ja ekumeniikan seuralta.

Jos LAS on ensisijaisesti tiedekustantamo, miksi sen jäseneksi kannattaa liittyä? Seuran jäsenmaksun maksavat saavat kirjan, joka on tavallisesti seuran viimeisin julkaisu. Jäsenenä saa lisäksi alennusta seuran julkaisuista. Jäsenmaksu on opiskelijoille hyvin maltillinen – tarkemmin sanottuna 12€, muilta 25€ – joten tuoretta tutkimusta saa haltuunsa varsin huokeaan hintaan. Vaikka seuralla ei ole varsinaista omaa toimintaa, se toimii yhteisissä hankkeissa muiden teologisten seurojen kanssa ja LAS:n oma myyntipöytä on tuttu näky muun muassa Helsingin teologian opiskelijoiden kirjamarkkinoilla.

Seuran alkuvaiheet nivoutuvat Suomen ja Saksan välisiin suhteisiin

Luther-Agricola-Seura on aikanaan perustettu edistämään saksalais-suomalaista kulttuurivaihtoa teologian alalla, ja se on merkitty yhdistysrekisteriin 20. joulukuuta 1940. Kuten ajankohdasta ja maantieteellisistä yhteyksistä voi päätellä, seuran varhaisvaiheet luovat sille historiallista painolastia.

Hallamaa kertoo, että seuran ensimmäisen julkaisun Luthers Kleiner Katechismus und die Wirklichkeit kirjoittaja oli Saksan evankelisen kirkon ulkoasiainosaston johtaja Theodor Heckel. ”Heckel ei tiettävästi ollut kansallissosialistisen puolueen jäsen, mutta sujuva myötäilijä”, Hallamaa jatkaa.

Voi siis todeta, että seuran alkuvuosiin liittyy asioita, joita ei mielellään muistella. Muistelu olisi lisäksi varsin vaikeaa, sillä näiden vuosien kokouspöytäkirjat ovat kadonneet, tai todennäköisemmin ne on jossain vaiheessa hävitetty. Hallamaan mukaan LAS:n perustaminen ”on luultavasti liittynyt kolmannen valtakunnan pyrkimyksiin rakentaa liittolaissuhdetta Suomen kanssa”. Hän lisää, että edellä mainitusta lähdemateriaalin puutteesta johtuen on vaikea muodostaa tarkkaa kuvaa seuran roolista osana natsi-Saksan liittolaispyrkimyksiä. Seuran varapuheenjohtaja Palmén toteaakin, että seuran historia olisi sinänsä oma tärkeä tutkimuskohteensa.

Heckelin Luther-aiheisen teoksen jälkeen seuran toinen julkaisu vuonna 1941 oli postuumisti julkaistu saksankielinen käännös Jaakko Gummeruksen Agricola-elämäkerrasta, Michael Agricola: der Reformator Finnlands: sein Leben und sein Werk, jonka silloinen kirkkohistorian professori Ilmari Salomies toimitti. Luther ja Agricola olivat siis heti aluksi seuran julkaisujen päähenkilöinä, mutta vuosikymmenten mittaan tutkimuskohteet ovat luonnollisesti monipuolistuneet ajallisesti ja teemallisesti.

Plagiointitapaus on jäänyt mieleen

Hallamaa kertoo, että hän päätyi alun perin osittain sattuman kautta LAS:n taittajaksi jatko-opiskelijana vuonna 1993 ja käytännössä vastasi seuran julkaisutoiminnasta toistakymmentä vuotta. Hänellä on takanaan pitkä ura akateemisissa ”pätkätöissä” ja nykyisin hän toimii Tukholman lähellä Ruotsin kirkon palveluksessa suomenkielisenä pappina.

Hallamaalle mieleenpainuvimpia ja samalla surullisimpia muistoja LAS:n lähihistoriasta on poikkeuksellisen merkittävä plagiointitapaus. Vuonna 2009 selvisi sattumalta, että Leuvenin yliopistossa toiminut filosofian professori Martin W. F. Stone oli plagioinut erään tutkimusartikkelinsa hyvin suurilta osin LAS:n 1990-luvulla julkaisemasta Ilkka Kantolan väitöskirjasta. Tämä yksi havainto avasi laajan plagiointivyyhdin, joka johti rajuihin toimenpiteisiin Stonea kohtaan ja järkytti koko alan suhteellisen pientä tutkijayhteisöä.

Seura ottaa mielellään vastaan uusia käsikirjoituksia

Varapuheenjohtaja Palmén aloitti seurassa sihteerinä vuonna 2000, samana vuonna kuin hän aloitti jatko-opintonsa systemaattisen teologian laitoksella. Uran alkuvaiheisiin liittyy vahvoja muistikuvia siitä, miten hän on teologisen tiedekunnan edellisissä tiloissa Aleksanterinkatu 7:ssä pakannut kirjoja ja toimittanut muita sihteerin töitä yhdessä pienen vauvansa kanssa.

Vuodesta 2005 alkaen Palmén on ollut seuran johtokunnan jäsenenä, ja tällä hetkellä hän toimii yliopistotutkijana Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa. Kuten aiemmasta tämän sarjan jutusta saattoi huomata, hän aloittaa pian myös Teologisen aikakauskirjan artikkelitoimittajana. Ei siis ole mitenkään tavatonta päätyä olemaan yhtä aikaa mukana useammankin teologisen seuran toiminnassa.

Luther-Agricola-Seuran julkaisuissa käytetään Tieteellisten seurain valtuuskunnan vaatimukset täyttävää vertaisarviointiprosessia. Esimerkeiksi seuran korkeasta julkaisuprofiilista Palmén nostaa kaksi juhlakirjaa, Tuomo Mannermaan juhlakirjan Caritas Dei vuodelta 1997 sekä viime vuonna julkaistun Risto Saarisen juhlakirjan Apprehending Love, joista molempien kirjoittajistot edustavat oman aikansa systemaattisen teologian terävintä kotimaista ja kansainvälistä kärkeä.

Lopuksi Palmén lähettää vielä erityisesti systemaatikoille ja kirkkohistorioitsijoille sellaisia terveisiä, että Luther-Agricola-Seura ottaa oikein mielellään vastaan uusia käsikirjoitusehdotuksia. Korkeatasoinen julkaisutoiminta siis jatkukoon seuraavinakin vuosikymmeninä!

Lisätietoja: Luther-Agricola-Seuran verkkosivut