Tieteelliset seurat: Suomen Eksegeettinen Seura kantaa tieteenalansa sanomaa vaikka läpi lumen ja loskan

Mitä ovat teologiset tieteelliset seurat? Tässä juttusarjassa Teologia.fi:n opiskelijatoimitus haastattelee eri seurojen puheenjohtajia selvittääkseen mitä nämä seurat ovat ja miksi ne ovat olemassa. Suomen Eksegeettisen Seuran puheenjohtaja Jutta Jokiranta kertoi Teologia.fi:lle seuran historiasta, missiosta ja nykyisestä toiminnasta. Seuran toiminnan keskiössä ovat julkaisutoiminta ja vuosittain järjestettävä Eksegeettinen päivä.

Helsingin eksegeetit ryhtyvät vahvistamaan eksegeettisen tutkimuksen asemaa

Tapaan Suomen Eksegeettisen Seuran (SES) puheenjohtajan professori Jutta Jokirannan hänen työhuoneessaan Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Helsingin yliopiston eksegeetit (erityisesti professorit Eelis Gulin ja Antti Filemon Puukko) olivat asialla myös silloin, kun SES perustettiin 82 vuotta sitten, vuonna 1938.

Jokiranta itse on ollut mukana jo pitkään, eikä tarkalleen muista, milloin lähti seuran toimintaan mukaan. Tiedossa kuitenkin on, että hän on ryhtynyt seuran hallituksen varapuheenjohtajaksi vuonna 2006 ja puheenjohtajaksi vuonna 2016, seuran ensimmäisenä naispuolisena puheenjohtajana.

SES on varsin pitkäikäinen seura, mutta verrattuna sarjassamme aiemmin esiteltyihin Suomen kirkkohistorialliseen seuraan ja Suomalaisen teologisen kirjallisuuden seuraan (molemmat perustettu jo 1891), seura näyttää syntyneen jopa yllättävän myöhään. SES:n perustaminen linkittyykin osittain tieteellisen eksegetiikan nousuun ja ylipäänsä eksegeettisen tutkimuksen määrälliseen lisääntymiseen, joka tapahtui vahvemmin vasta 1900-luvun puolella.

Mutta miksi seura on olemassa, mikä on sen tarkoitus? Kun seura perustettiin, sen tärkeimpänä pyrkimyksenä oli vahvistaa eksegeettistä tutkimusta ja eksegetiikan asemaa ja identiteettiä. Tämä pyrkimys on edelleen seuran toiminnan lähtökohta.

Seura toimii siis koko eksegetiikan alan asialla. Yhteys Helsingin eksegetiikan osaston henkilökunnan ja seuran välillä on edelleen vahva, mutta nykyisessä hallituksessa on edustusta myös Åbo Akademista. Oppiaine on ollut hieman vaikean alan maineessa, pääasiassa kielitaitovaatimusten takia. Aiemmin keskeisimmässä asemassa olleet kielitieteelliset näkökulmat ovat kuitenkin jonkin verran hiipuneet, ja alalla on noussut uusia suuntia erityisesti sosiaalitieteellisten lähestymistapojen puolelta: kokemukset ja tunteet, sukupuolentutkimus, kognitiotieteet. Tämän suuntaiset painotukset näkyvät seuran julkaisuissakin. Esimerkeiksi käyvät vaikkapa Sukupuoli Raamatun maailmassa (2019) ja Johdatus sosiaalitieteelliseen raamatuntutkimukseen (2013).

Julkaisutoiminta on seuran ykkösjuttu

Seuran ”ykkösjuttu” on puheenjohtaja Jokirannan mukaan eksegeettisen tutkimuksen julkaiseminen. Seura julkaisee sekä monografioita että artikkelikokoelmia, sekä suomeksi että englanniksi – ja viime vuosituhannen puolella myös saksaksi. Jokiranta nostaa tärkeäksi sen, että vaikka seuran julkaisut saavat kansainvälistäkin huomiota, SES julkaisee tutkimusta myös suomeksi, jotta tieteenalaa edelleen sanoitetaan suomeksikin. Parhaassa tapauksessa molemmat puolet toteutuvat: seura julkaisi vuonna 2016 teoksen Raamattu ja magia, joka on sittemmin käännetty englanniksi ulkomailla julkaisemista varten.

Myös seuran jäseneduista näkee, että seuran päätoimintaa on ennen kaikkea julkaisutoiminta. Seuralla on nykyisin noin 150 jäsentä, ja jäsenyydellä saa itselleen vuosikirjan, joka on siis yksi seuran sarjassa sinä vuonna julkaistuista teoksista. Lisäksi muista seuran julkaisuista saa jäsenenä alennusta. Jäsenmäärä on edelleen kohtuullisen hyvä, vaikka järjestötoiminnalle otollisempina vuosina joitain vuosikymmeniä sitten jäsenjoukko on ollut jopa 700 jäsenen tienoilla.

Eksegeettinen päivä on ollut menestyskonsepti

Julkaisutoiminnan lisäksi toinen keskeinen osa seuran toimintaa on vuosittainen Eksegeettinen päivä, jossa kuullaan yhden päivän aikana useita esitelmiä yhden teeman ympäriltä. Seura järjesti aikanaan kuukausikokouksia eli kuukausittaisia esitelmätilaisuuksia, mutta esitelmätoimintaa muutettiin 1990-luvun puolivälissä nykyiseen muotoon. Muutos on mitä ilmeisimmin ollut erittäin onnistunut, sillä päivä vetää vuosittain jopa yli 100 hengen yleisön.

Eksegeettisen päivän tavoitteena on aina ollut popularisoida eksegeettistä tutkimusta, ja vastaavaa popularisointia seura on tehnyt myös muun muassa Tieteiden yössä. Merkitystä seuran toimintaan tuo myös se, miten sen julkaisuissa ja esitelmätilaisuuksissa ollaan usein yhteiskunnallisten ja kirkkopoliittistenkin teemojen äärellä.

Seura jakaa Eksegeettisessä päivässä gradupalkinnon lukuvuoden parhaalle eksegetiikan alan pro gradu -työlle. Jokiranta kehuukin eksegetiikan perustutkinto-opiskelijoiden innostusta. Eksegetiikan vastuuopiskelijoiden voimin on Helsingissä järjestetty myös ”Eksegeetti-iltamia”, joissa myös SES on ollut näkyvästi paikalla.

Kirjalaatikoita läpi lumen ja loskan

Jokirannan varhaisimpia muistikuvia seuran toiminnasta on, kun hän sai jo väitöskirjaopiskelijana kunnian pitää seuran tilaisuudessa esitelmän, jonka aiheena oli ”lahko”-termin käyttö. Yleisön piirissä herätti tuolloin huomiota, miten hän otti esitelmäänsä mukaan sosiologista teoriaa ja lisäksi näytti vieläpä piirtoheittimellä kuvia ja kaavioita! Muisto kertoo osaltaan siitä, miten eksegeettinen tutkimus on tänä aikana muuttunut.

Pitkäikäisessä seurassa anekdootit ja muistot seuran toiminnasta, historiasta ja toimijoista kulkevat mukana ja siirtyvät seuran vanhoilta aktiiveilta uusille Eksegeettisen päivän illallisilla ja muissa epävirallisissa merkeissä. Kysyttäessä mieleenpainunutta muistoa seuran toiminnasta Jokiranta nostaa esiin mielikuvan siitä, miten seuran julkaisuja on laatikoittain roudattu helmikuun lumessa ja loskassa Eksegeettistä päivää varten tiedekunnalta Tieteiden talolle Kruununhakaan. Kun päivää vietettiin tänä vuonna helmikuun alussa, tämä perinne ikävä kyllä katkesi, kun lunta ei ollut maassa. Eksegeettisen päivän perinne kuitenkin jatkui, kuten tulee jatkumaan tulevinakin vuosina.

Linkit ja kirjallisuus

Jutussa käytettiin Jutta Jokirannan haastattelun lisäksi Antti Marjasen laatimaa Suomen Eksegeettisen Seuran historiikkia Teologisen aikakauskirjan numerosta 1/2014.

Lisää tietoa Suomen Eksegeettisestä Seurasta verkkosivuilla https://blogs.helsinki.fi/eksegeettinen-seura/