Keskustelutilaisuus: Uskoo parantavansa, parantaa uskollansa?
Kuka saa tai kenen pitäisi toimia parantamisen auktoriteettina? Millainen merkitys on ihmisen omalla kokemuksella parantumisesta? Miten uskontomme, historiamme ja kulttuurimme vaikuttavat käsityksiin parantamisesta?
Teologia.fi:n ja Teologisen aikakauskirjan tapahtumassa parantamisesta ja uskonnosta keskustelevat teologit, uskontotieteilijät ja kulttuurihistorioitsijat. Tervetuloa kuuntelemaan ja osallistumaan!
Tilaisuus järjestetään 16.10. Tiedekulman 2. kerroksessa Think Loungessa. Keskustelu alkaa klo 14.
Parantamiseen liittyvät uskomukset ja niihin liittyvät ristiriidat ovat viime aikoina nousseet keskusteluun. Parantajan ja maallikon välinen raja hämärtyy, kun maailmalla esiintyvää rokotekriittisyyden ilmiötä alkaa löytyä meiltä Suomestakin ja sosiaalisen median kautta tutut vaikuttajat jakavat terveysneuvoja. Kehittyvä teknologia muokkaa käsityksiä parantamisesta, kun se lupaa mahdollisuuksia estää sairauksia esimerkiksi ihmisalkioiden geenejä muokkaamalla tai “parannella” näennäisesti terveitä ihmisiä. Myös länsimaisen kulttuurin ulkopuolisia, parantumiseen ja terveyteen liittyviä käsityksiä on alettu toivottaa tervetulleeksi esimerkiksi mindfulness -harjoitusten myötä niin julkisilla kuin kaupallisillakin hyvinvointimarkkinoilla.
Keskustelijoina ovat
Hanna Gröndahl, TK, joka tekee sosiaalietiikan pro gradu -tutkielmaa transhumanistisen tulevaisuudenvision arvoista Helsingin yliopistossa.
Ville Husgafvel, uskontotieteen tohtorikoulutettava ja koulutettu MBSR-ohjaaja. Parhaillaan hän toimii tutkijana Helsingin yliopistossa teologian ja uskonnontutkimuksen tohtoriohjelmassa.
Riku Hämäläinen, FT, uskontotieteen dosentti, jonka erikoisalaa ovat Pohjois-Amerikan intiaanien uskonto- ja kulttuuriperinteet. Parhaillaan hän johtaa muistitietohanketta Taideyliopistossa.
Elisa Mikkola, HM, FM, joka tutkii Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan väitöskirjassaan naisten yhteistoiminnassa rakentamaa enkeliuskoa.
Susanna Niiranen, kulttuurihistorian dosentti. Parhaillaan hän toimii yliopistotutkijana Jyväskylän yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa ’Late medieval and early modern libraries as knowledge repositories, guardians of tradition and catalysts of change’.
Isto Peltomäki, teologisen etiikan ja sosiaalietiikan tohtorikoulutettava, joka tutkii väitöskirjassaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sielunhoidon teologiaa ja käytänteitä.
Keskustelun juontaa Teologia.fi:n projektikoordinaattori, teologisen etiikan ja sosiaalietiikan tohtorikoulutettava Noora Koivulahti.
Tilaisuuden järjestävät Teologia.fi ja Teologinen aikakauskirja, joiden lokakuussa julkaistavissa numeroissa käsitellään uskontoa ja parantamista. Julkaisujen artikkelit on mahdollista lukea TA:n numerosta 4/2019.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!