Moderneja yhteiskuntia vaivaa uskonnollinen muistinmenetys
Ihmisillä on kasvava kaipuu hengelliseen elämään, mutta moderneja yhteiskuntia vaivaa uskonnollinen muistinmenetys. Näin arvioi uskontolukutaitoa tutkinut professori Adam Dinham Lontoon yliopistosta Tämän päivän lukutaidot -seminaarissa Helsingissä.
Ratkaisuksi muistinmenetykseen Dinham tarjoaa uskontolukutaitoa. Uskontolukutaitoa voi kehittää korjaamalla kaksi ketjua, muistamisen ketjun ja oppimisen ketjun. Muistamisen ketju palauttaa mieliin yhteiskuntien uskonnollisen menneisyyden. Oppimisen ketju opettaa läpi koulu- ja yliopistojärjestelmän uskontoihin liittyvää tietoa. Suomalaisten uskontolukutaitoa kasvattaa peruskoulun uskonnonopetus.
Dinham puhui Lontoosta lentokentältä käsin improvisoidun videoyhteyden välityksellä tiistaina 16.4.2019. Kuva: Uskontolukutaito-hanke.
Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan taitoa kohdata uskontoja ja henkisyyttä
Maailmalla uskontolukutaidottomuus on merkittävä ongelma, sanoo VTT Ulla Siirto Kirkkohallituksesta. Se toimii käyttövoimana vihamielisyydelle ja ennakkoluuloille, mitkä haittaavat ihmisten toimimista keskenään.
Uskontolukutaidoton ei tunnista uskonnollisia ilmaisumuotoja eri tilanteissa eikä tunne, mitä maailmanuskonnot opettavat tai millaisia uskonnollisia perinteitä niillä on.
– Uskontolukutaidon ydin on ymmärtäminen, Siirto sanoo.
Siirto on ollut aiemmin luomassa uskontolukutaitokurssia Diakonia-ammattikorkeakoululle. Kurssilla opetettiin erityisesti sosiaali- ja terveysalan ja järjestöjen työntekijöille taitoja hahmottaa, kuinka uskonto vaikuttaa yhteiskunnalliseen elämään ja ihmisten harkeen. Dinhamin tutkimuksilla oli vahva vaikutus kurssin luomiseen.
Siirto peräänkuulutti sosiaali- ja terveysalalle parempaa uskonnon ja henkisyyden tunnistamisen taitoa. Maailmalla vastaavaa työtä tekevät kohtaavat ihmiset paremmin kokonaisuutena. Suomessa spirituaalisesti sensitiivinen sosiaalityö on vielä lapsen kengissä.
Tarvitaanko uskontojen vai katsomusten ymmärtämistä?
Mitä oikeastaan on osattava lukea ja ymmärtää silloin, kun pyritään lisäämään uskontolukutaitoa? Dinhamin luonnostelemaan uskontolukutaidon kehykseen kuuluvat sen tunnistaminen, milloin on kyse uskonnosta, oma suhtautuminen uskontoon tai uskomukseen, tieto sekä taidot toimia sopivalla tavalla.
– Dinhamin uskontolukutaidon käsite tulee lähelle fenomenologista uskonnondidaktiikkaa, arvioi uskonnondidaktiikan professori Arto Kallioniemi omassa puheenvuorossaan.
Fenomenologisessa uskonnondidaktiikassa painotetaan uskontojen tiedollista puolta. Kallioniemen mukaan uskontolukutaito ei maallistuneissa yhteiskunnissa ole kouluissa paras mahdollinen tavoite. Hän kaipaa käsitettä, johon sisältyisivät muutkin kuin uskonnolliset maailmankatsomukset.
– Puhuisin katsomuslukutaidosta ja sijoittaisin sen osaksi kulttuurilukutaitoa, Kallioniemi sanoo.
Vaihtoehtoisia käsitteitä uskontolukutaidolle olisivat myös uskonnollinen kompetenssi ja yleissivistys.
Globaali selviytymistaito vai eksotisoiva leimasin?
Pelkkä tieto uskonnoista ei ole tarpeeksi, korostivat useammat puhujat. Uskontolukutaitoisella on kyky toimia kunnioittavasti tilanteissa, joissa kohtaa pyhiä paikkoja tai rituaaleja.
Dogmatiikan dosentti Jyri Komulaisen mukaan uskonnon lukutaidossa on kyse globaalista selviytymistaidosta.
– Pitää osata myös taitoja ja kunnioitusta, ei vain tietoja, ettemme ryntää kengät jalassa toisen uskonnon pyhälle paikalle.
Nainen rukoilee Chiang Maissa Thaimaassa. Kuva: Pablo Rebolledo, unsplash.com.
Komulainen korostaa, että ennen taitojen oppimista on on tunnistettava uskonnollisen perinteen toiseus.
Toisen uskonnon kohtaamisessa vaarana on sen eksotisointi ja sokeus eletyn uskonnon moninaisuudelle, vallankäytölle ja uskontokuntien erilaisten vähemmistöjen asemalle, huomautti globaalin kristinuskon ja uskontodialogin professori Elina Vuola.
– Uskontolukutaito on tai sen tulisi olla myös vallankäytön lukutaitoa, Vuola sanoo.
Kokemukset uskonnoista vaikuttavat uskontolukutaidon kehittymiseen
Uskontolukutaidon kehitykseen vaikuttavat tiedon lisäksi myös kokemukset. Vuola hahmotteli puheenvuorossaan kolme ryhmää, jotka oppivat lukemaan uskontoja eri tavoin erilaisten kokemustensa ja asenteidensa vuoksi.
Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ihmiset, jotka ovat kasvaneet jossakin uskonnollisessa perinteessä. Toisen ryhmän muodostavat ihmiset, jotka ovat uskonnottomia, mutta eivät uskontokielteisiä. Kolmannessa ryhmässä ihmisillä on uskontokielteinen asenne, mikä vaikeuttaa uskontoja koskevan tiedon omaksumista.
– Kriittinen saa ja pitää olla uskontoja kohtaan muidenkin kuin tutkijoiden, Vuola korostaa.
Uskontokielteisyys voi kuitenkin estää uskontolukutaidon kehittymistä.
– On tärkeää, millä tietotasolla uskontoja kritisoi. Vain sellainen kritiikki, joka perustuu asialliselle argumentaatiolle ja faktoille, on mielekästä.
Puheenvuorot pidettiin Tämän päivän lukutaidot -seminaarissa tiistaina 16. huhtikuuta 2019 Helsingin yliopistolla. Seminaari oli ensimmäinen Suomen Kulttuurirahaston Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa -Argumenta-hankkeen tapahtumista.