Kirkon jäsenmäärän lasku huoletti tutkijoita Kirkon tutkimuskeskuksen juhlaseminaarissa
Nuorten vähenevä kiinnostus evankelisluterilaiseen kirkkoon ja sen toimintaan nousi esille Kirkon tutkimuskeskuksen juhlaseminaarissa Tampereella. Tämä nousi esille sekä tutkimuskeskuksen tuottamasta kastekyselystä, jota seminaarissa oli esittelemässä tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki, sekä ISSP-kyselyn uskontoon liittyvästä aineistosta, jota esitteli tutkija Kimmo Ketola.
Kirkon tutkimuskeskus juhli maaliskuun alussa 50-vuotista syntymäpäiväänsä, ja tätä juhlistamaan pidettiin Tampereella keskiviikkona 13. maaliskuuta juhlaseminaari. Puheenvuoroja kuultiin tutkimuskeskuksen historiasta, mutta pääpaino oli tuoreessa tutkimuksessa, joka keskittyi etenkin kirkon muuttuvaan asemaan osana yhteiskuntaa.
Kirkon tutkimuskeskuksen uusinta tutkimusta olivat esittelemässä muun muassa Hanna Salomäki ja Kimmo Ketola. Salomäen tutkimuksessa nousi esille huoli siitä, että kirkko ei enää kiinnosta nuoria. Hän arvioikin, että evankelis-luterilaisen kirkon asema enemmistökirkkona tulee mahdollisesti murtumaan 2030-luvun loppupuolella. Jotta asema voitaisiin säilyttää, se vaatisi nyt heti toimenpiteitä ja muutoksia kirkon toimintaan. Arvionsa hän perusti Kirkon tutkimuskeskuksen helmikuussa 2019 toteuttamaan kastekyselyyn, joka tehtiin 0-6 -vuotiaiden lasten vanhemmille. 74% kyselyyn vastanneiden lapsista oli kastettu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Tutkimuksessa nousi esille se, että koska kastepäätös tehdään usein jo kauan ennen lapsen syntymää, pitäisi keksiä keinot vaikuttaa ihmisiin jo paljon ennen tätä.
Myös Kimmo Ketolan puheenvuorossa nousi esille nuorten etääntyminen uskonnosta, sekä Suomen maallistuminen yhä nopeammalla tahdilla. Tämä ei tarkoita kaiken uskonnollisuuden katoamista, mutta se heijastuu etenkin perinteisiin uskonnon muotoihin, kuten evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Puheenvuorossaan hän esitteli uusinta ISSP:n tutkimusta, joka on maailmanlaajuinen yhteiskuntatieteellinen vertailututkimusohjelma, jota varten kerätään vuosittain aineisto kyselytutkimuksella osallistujamaissa. Suomi on ollut mukana vuodesta 2000. Uskonto on kyselyssä teemana 10 vuoden välein, joten siihen liittyen Suomesta löytyy aineistoa vuodelta 2008, sekä nyt uusimassa aineistossa 2018.
Puhumassa oli myös nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Anu Gretschel, joka puhui nuorten suhteesta erilaisiin instituutioihin. Hänen tutkimuksessaan nousi esille etenkin syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten vähäinen osallistuminen kirkon toimintaan, ja heidän kiinnostuksen puutteensa uskontoa kohti. Tutkimus perustuu Nuorisobarometriin liittyvään erillistutkimukseen, jossa haastateltiin ilman työtä tai koulutus- tai harjoittelupaikkaa olevia nuoria. Nuorisobarometri on vuosittain valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston tekemä kyselytutkimus, jonka uusin versio julkaistiin tutkimuskeskuksen seminaaria edeltävänä päivänä, 12. maaliskuuta. Kommenttipuheenvuorossaan Gretschelin esitykseen professori Kati Tervo-Niemelä toi esille, että olisi tärkeä tehdä seurakunnista nuorille tuttu paikka, joiden toimintaan on helppo osallistua, joissa voi tulla nähdyksi ja kuulluksi, sekä joissa voi tuntea armon ja hyväksyntää. Yleisökommenteissa nousi esille etenkin se, että seurakunnilla olisi mahdollisuus auttaa nuoria elämässä, ja siksi koettiin tarpeelliseksi, että nuoret löytäisivät myös ne.
Hanna Salomäen ja Kimmo Ketolan esittelemiin tutkimuksiin voi tutustua tarkemmin niistä julkaistuista raporteista: Kastekyselyn raportti ja ISSP-raportti.