Jämäkkä kehollisuuden historian tuntija ja ystävällinen teologisen osaamisen tukija — haastattelussa Joensuun uudet yliopistonlehtorit

TT Suvi-Maria Saarelainen. Itä-Suomen yliopiston läntisen teologian osaston opetushenkilökuntaan liittyi kaksi Helsingin yliopistossa väitellyttä teologian tohtoria alkuvuonna 2019. Sini Mikkola aloitti tammikuussa kirkkohistorian yliopistonlehtorina. Helmikuussa Joensuussa aloittaa käytännöllisen teologian soveltavien opintojen yliopistonlehtorina Suvi-Maria Saarelainen.

Millaiset opettajat Joensuun teologianopiskelijat heistä saavat?

Mikkola ja Saarelainen vastasivat Teologia.fin kysymyksiin tunnelmista, visioista ja itsestään opettajina.

 

Millaisin ajatuksin aloitat uudessa opetustehtävässä?

– Ennen kaikkea innostuneesti. On hienoa päästä opettamaan laajasti kirkkohistorian oppiaineen sisältöjä, sanoo Sini Mikkola.
TT Sini Mikkola.

– Itä-Suomen yliopiston teologian osastolla tuntuu olevan hyvä yhteen hiileen puhaltamisen henki. Tähän joukkoon on hyvä tulla. Odotan erityisesti innostavia keskusteluja opiskelijoiden kanssa. Ne antavat monesti itselle jopa aivan uusia näkökulmia, Mikkola jatkaa.

– Otan ilolla ja innolla työtehtävän vastaan. Itä-Suomen yliopiston soveltavien opintojen kokonaisuus sisältää paljon ainutkertaisia elementtejä, joten odotan mielenkiinnolla eri opetuskokonaisuuksia, Suvi-Maria Saarelainen sanoo.

Saarelainen työskentelee ensimmäisen puolen vuoden ajan nykyisen soveltavien opintojen viranhaltijan Heikki Salomaan kanssa. Tämän mahdollista yliopiston rehtorin myöntämä siltarahoitus.

Mihin suuntaan haluat kehittää teologian opetusta?

Mikkola haluaa laventaa kirkkohistorian opetuksen painopisteitä Itä-Suomen yliopistossa.

– Oma tutkimusaikakauteni, myöhäiskeskiaika ja reformaatio, tuovat hyvän lisän täällä vahvasti osattuun ja opetettuun uudempaan kirkkohistoriaan. Haluan paitsi tutkimuksessa, myös opetuksessa tuoda esiin näkökulmia, jotka ovat usein jääneet kirkkohistorian- ja historiantutkimuksessa vähemmälle tai suoranaisesti pimentoon, esimerkiksi arjen historiaa ja kehollisuuden sekä sukupuolen historiaa, Mikkola linjaa.

– Opetuksessa painotan yhdessä oppimista ja kriittisen ajattelun merkityksellisyyttä.

Saarelaisen mielestä teologin on tunnistettava vahvuutensa.

– Koulutuksen tulee tukea yhtä vahvasti kirkon virkaan, opetukseen kuin muillekin aloille työllistyviä opiskelijoita. Muuttuvassa yhteiskunnassa on tärkeää, että teologi tunnistaa oman osaamisensa ja osaa soveltaa asiantuntemustaan erilaisilla työaloilla. Meidän teologien on osattava avata koulutuspolkumme monipuolisuutta myös työnantajille, Saarelainen sanoo.

– Haluan tuoda mukaan myös tutkimuskokemustani sairaalasielunhoidon ja uskontopsykologian parista. Ammennan ajatuksista ja oivalluksista, joita olen tutkimushankkeiden parissa kollegoiden kanssa jakanut, Saarelainen kertoo ja paljastaa ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin olevan hänen tutkimuksellinen inspiraation lähteensä.

– Myös teologille olennaista on ymmärtää, miten ihmisen arvomaailma ja elämän merkityksellisyyden kysymykset linkittyvät kokemukseen elämän tasapainosta.

Miten kuvailet itseäsi yliopisto-opettajana?

– Innostun helposti kulloinkin opetettavasta aiheesta, ja toivon innostukseni tarttuvan myös opiskelijoihin. Historia on intohimoisen kiinnostavaa. Usein historian tuntemus auttaa myös tämän päivän kysymysten ymmärtämisessä. Näyttää olevan niin, että erilaiset asetelmat ja ilmiöt toistuvat hätkähdyttävänkin samankaltaisina ajasta ja historiallisesta tilanteesta riippumatta – vaikka toki kullakin ajalla on myös omat erityiskysymyksensä. Opettajana pyrin olemaan linjakas ja jämäkkä, mutta samalla helposti lähestyttävä, kertoo Sini Mikkola.

Saarelainen kuvailee itseään avoimen ja turvallisen ilmapiirin rakentajaksi.

– Avoin ilmapiiri mahdollistaa jakamisen myös itselle herkistä aiheista. Toisen kunnioitus luo pohjaa myös teologiksi kasvamiseen. Teologin vahva perusosaaminen rakentuu tutkimuksellisen tiedon ymmärtämiseen ja kykyyn soveltaa oppimaansa käytäntöön.

– Opettajana olen ystävällinen ja motivoitunut. Välillä heitän opiskelijoille haasteita uusien teorioiden kanssa, mutta samalla haastan itsenikin. Ensiarvoisen tärkeää minulle on, että osaltani voin tukea opiskelijoita heidän moninaisilla teologin poluillaan, sanoo Suvi-Maria Saarelainen. 

Lue lisää Saarelaisen ja Mikkolan tutkimuksista:

Suvi-Maria Saarelainen:
Sovinto ja anteeksianto syöpään sairastuneiden nuorten aikuisten narratiiveissa
Kun elämä jää kesken – sureva etsii kokemukselleen merkitystä

Sini Mikkola:
Väitös: Lutherin ihmiskäsitys muotoutui inhimillisten linssien läpi
Kylkiluu vai kova luu? Naisten toimijuus reformaatioajalla