| Ville Mäkipelto

Helsingin teologien uusi koulutus alkoi – opetuksessa korostuvat työelämävalmiudet

Kuvituskuva opiskelijan tietokoneesta

Kuvituskuva, jossa avoin tietokone ja kahvikuppiHelsingin yliopiston teologisen tiedekunnan lukukausi on startannut täydellä tohinalla uudistuneen tutkintorakenteen ohjaamana. Tiedekuntaan on lanseerattu uudet Teologian ja uskonnontutkimuksen kandidaatin- ja maisterintutkintoon tähtäävät ohjelmat. Uudet fuksit aloittivat syksyllä opintonsa kandiohjelmassa, josta on haluttu tehdä laaja-alaisempi ja osaamisperustaisempi.

– Tutkinto antaa nyt entistä paremmin ammatillisia valmiuksia tehdä työtä monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja toimia sillanrakentajana, kandiohjelman johtaja Risto Uro kertoo.

– Teologisen tutkimuksen klassisia kysymyksiä ei ole unohdettu, mutta uusissa kursseissa on yritetty ottaa huomioon yhteiskunnan ja maailman megatrendejä. Teemoja ovat muun muassa kaupungistuminen, globalisaatio, median sekä digitalisaation vaikutukset ja ympäristökysymykset.

Teologien koulutusta lähemmäksi työelämän tarpeita

Uudistus on toteutettu osana yliopistonlaajuista Iso Pyörä uudistusta. Sen tavoitteena on eriyttää alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot entistä selkeämmin omiksi kokonaisuuksiksi. Lisäksi koulutuksia halutaan kehittää vastaamaan paremmin työelämän tarpeita.

Teologisen tiedekunnan työelämämuutoksia tutkittiin ennen uudistusta. Kävi ilmi, että työssään teologit tarvitsevat erityisesti vuorovaikutus- ja kontekstinlukutaitoja. Tulevaisuuden teologi on uskonnon ja kulttuurien tulkki, kohtaamisen asiantuntija ja arvo-osaaja.

– Vanhassa systeemissä suuri määrä kursseja suoritettiin vain kirjatentteinä, Risto Uro muistelee.

– Uudessa ohjelmassa on haluttu satsata opetukseen. Digitaalisia työkaluja on kehitetty eteenpäin. Ryhmätyötaitoja on lisätty monien kurssien osaamistavoitteisiin ja ne näkyvät myös yleisissä osaamistavoitteissa. Myös kulttuurien välisen dialogin tekniikoita harjoitellaan varta vasten esimerkiksi Uskontojen pyhät tekstit -kurssilla.

Eksegeettiseen tutkimukseen tutustutaan ryhmissä

Tohtorikoulutettava Anna-Liisa Tolonen vastaa erityisesti ryhmätyöskentelystä uudella Eksegetiikan perusteet -kurssilla, joka tarjoaa johdannon Vanhan ja Uuden testamentin tieteelliseen tutkimukseen. Aiemmin VT:n ja UT:n opinnot järjestettiin erikseen. Nyt kurssilla hahmottuu vahvemmin sekä tutkimusalan yhtenäisyys että moninaisuus.

Myös ryhmätyöskentelytapoja on uudistettu.

– Opiskelijoiden ryhmät työskentelevät ohjatusti mutta itsenäisesti. Ryhmissä käsitellään Raamatun tekstejä suomennoksina, mutta niitä lähestytään tutkimuksellisen otteen kautta. Opiskelijat lukevat suomenkielistä tutkimuskirjallisuutta, esimerkiksi Teologisessa Aikakauskirjassa julkaistuja artikkeleita ja tulevat näin heti tutuiksi eksegeettisen tutkimuksen kanssa. Samalla he tutustuvat ylipäätään tieteelliseen, keskustelevaan ja argumentaatioperustaiseen esittämistapaan, Tolonen kuvailee.

Kurssien ryhmätyöskentely on hänen mukaansa lähtenyt hienosti käyntiin ja kurssilla on ollut mahtava tunnelma.

– Olen seurannut innostuneena ryhmien työskentelyä, josta välittyy oppiminen, kiinnostus ja kyky pohtia asioita monista näkökulmista. Luennoillakin ilmapiiri on ollut lämmin ja opiskelijoilla on opettajan näkökulmasta erinomaisia huomioita ja kysymyksiä.

Uudet kokonaisuudet luovat haasteita vanhoille opiskelijoille

Uron mukaan uuteen tutkintorakenteeseen siirtymisessä on ollut joitain haasteita. Ongelmia ovat aiheuttaneet muun muassa kurssien suuret osallistujamäärät ja teknisistä syistä johtuvat opetusten päällekkäisyydet. Hallinnon resurssipulan vuoksi koko vuoden opetuksia ei ole vielä saatu vietyä Weboodiin, jossa opiskelijat ilmoittautuvat kursseille ja suunnittelevat opintojensa kokonaisuutta.

– Kurssien suuret opiskelijamäärät johtuvat siitä, että opintopisteitä ei voi enää saada kokoon kirjatenteillä entiseen tapaan ja uusien verkkokurssien tarjoamat joustot eivät vielä auta pidemmällä olevia opiskelijoita, Uro kertoo.

Siirtymävaiheessa eniten haasteita kokevat yleensä vanhassa tutkintorakenteessa pidemmälle edenneet opiskelijat.

– Positiivista on kuitenkin se, että opetus, oppiminen ja arviointi toteutuvat nyt paremmin kokonaisuutena. Opinnot pitää kuitenkin saada sujuviksi. Meillä on vielä parannettavaa tässä.

Kuvat: unsplash.com