Karjalan teologisen seuran yleisöillat keväällä 2017
Karjalan teologisen seuran yleisöillat keväällä 2017
Tiistaina 14.2. klo 18.00 yleisöilta, Itä-Suomen yliopisto, Agora-rakennuksen luentosali AT100. Professori Reijo E. Heinonen alustaa aiheesta Uskontodialogin mahdollisuudet ja kompastuskivet.
1990-luvun alussa professori Reijo E. Heinonen osallistui Maailman uskontojen parlamentin globaalin etiikan julistuksen laatimiseen professori Hans Küngin johtamassa kansainvälisessä työryhmässä. Yksi julistuksen pääajatuksista on, ettei maailmanrauhaa voi saavuttaa ilman uskontojen rauhaa eikä uskontojen rauhaa ilman uskontodialogia. Tämä kysymys on ollut esillä Heinosen koti- ja ulkomaisissa julkaisuissa sekä hänen toimittamissaan kirjoissa.
Nykyisessä maailmantilanteessa vastakohta-asettelut uskontojen sekä poliittisten tavoitteiden ja ideologioiden välillä ovat kärjistyneet. Joudumme kysymään, mitä uskontojen merkityksen ymmärtävät voivat tehdä asiaintilan korjaamiseksi.
Uskontodialogin mahdollisuus on muun muassa siinä, että siihen voi jokainen osallistua. Parhaimmillaan uskontodialogi johtaa ihmisen peruskysymysten äärelle. Uskontodialogiin osallistuminen ei vaadi valtaa tai asemaa, vaan nöyryyttä ja henkistä näkökykyä. Dialogitaitoja voi opetella. Esitelmöijä tarjoaa tutkimuksesta nousevia dialogisääntöjä, joiden avulla voidaan välttää erilaisuuden muodostuminen ihmisten väliseksi muuriksi.
Suurimpia kompastuskiviä dialogin tiellä on henkinen kuurous ja mielikuvituksen puute. Tämä tarkoittaa kykenemättömyyttä kuunnella toisen kertomusta omasta sisimmästään, mikä johtaa dialogitapahtuman välineellistämiseen itse valitun päämäärän toteuttamiseksi. Toiminta ehkäisee dialogin keskeisen tavoitteen: antaa rehellisesti omastaan ja ottaa ilman ennakkoluuloja vastaan toisen ihmisen sanoma.
***
Tiistaina 7.3. klo 18.00 yleisöilta, Itä-Suomen yliopisto, Agora-rakennuksen Sali AT100. Dosentti Mikko Malkavaara alustaa aiheesta Intian kirkot, kasti ja nouseva dalit-liike.
Intia on valtaisa ja moninainen. Sen kulttuuria ja yli 1,2 miljardin suuruista väestöä tuntuu pitävän koossa ennen muuta kastilaitos. Jokainen syntyy kastiinsa ja pysyy sen jäsenenä kuolemaansa saakka. Kasti on yhteisöllinen voimatekijä, mutta samalla syrjinnän, jopa sorron lähde.
Kastilaitoksen alimmalla portaalla ovat dalitit, joita ennen kutsuttiin kastittomiksi tai koskettamattomiksi. Nämä syntymästään saastaiset ovat viime vuosina lähteneet vaatimaan oikeuksiaan, mistä on seurannut mielenosoituksia, mellakointia ja väkivaltaa.
Kristillinen kirkko on elänyt Intian maaperällä kauan. Perimätiedon mukaan apostoli Tuomas kuoli lähetysmatkallaan Intiassa 50-luvulla. 300-luvulla Intian lounaisrannikolla oli kristillisiä seurakuntia.
Nykyisistä intialaisista kristittyjä on vain muutamia prosentteja, silti kymmeniä miljoonia. On ortodokseja, katolilaisia ja protestantteja. Kirkot ovat sopeutuneet kastilaitokseen omalla tavallaan. Niillä on myös omat tapansa suhtautua dalitien vapautusliikkeeseen.
Teologian tohtori, dosentti Mikko Malkavaara on tutkinut Intian kirkkoja ja kastia 1990-luvulta saakka. Esitelmässään hän piirtää kuvan Intian kirkkohistoriasta erityisesti kastiin ja kastisyrjintään suhtautumisen näkökulmasta.
Intia on neljän suuren uskonnon (hindulaisuus, buddhalaisuus, jainalaisuus, sikhiläisyys) kotimaa. Monilla muilla uskonnoilla (islam, kristinusko, juutalaisuus) on jalansijansa Intiassa. Esitelmässä sivutaan myös muiden uskontojen roolia kastilaitoksessa, mutta pääpaino on kristinuskossa ja kastilaitoksessa sekä erityisesti dalit-kysymyksessä.
***
Tiistaina 28.3. klo 18.00 yleisöilta, Agora-rakennuksen sali AT100. Professori Antti Raunio alustaa aiheesta Pelastus ja yhteiskunta. Katsaus eräisiin Lutherin teologian suomalaisiin tulkintoihin.
Martti Lutherin ajatuksilla on huomattava merkitys suomalaisessa kirkollisessa ja yhteiskunnallisessa elämässä. Esitelmässä tarkastellaan erityisesti kahta keskeistä kysymystä.
Ensimmäinen koskee ihmisen ja Jumalan suhteen ymmärtämistä ja samalla kristillisen elämän perustaa. Luterilaisuudessa näitä asioita koskevaa käsitystä kutsutaan vanhurskauttamisopiksi. Kyse on siitä, miten syntiin langennut ihminen pääsee Jumalan yhteyteen, pelastuu synnin vallasta, tulee Jumalan hyväksymäksi. Kiistanalaista on, sisältyykö vanhurskauttamisoppiin myös uusi elämä tai pyhitys.
Toinen kysymys koskee luterilaista käsitystä poliittisesta yhteisöstä (politiikka ei tässä viittaa puolueisiin) eli siitä, mitä nykyään nimitetään yhteiskunnaksi. Kiistanalaista on myös, kuinka hengellisen ja poliittisen yhteisön suhde tulisi ymmärtää. Tähän liittyy luterilaisuudelle ominainen erottelu kahden regimentin eli Jumalan kahden hallintatavan välillä.
Vanhurskauttamisopista ja regimenttien erottelusta on Suomessakin esitetty erilaisia tulkintoja. Tulkinnat johtavat toisistaan poikkeaviin näkemyksiin sekä hengellisen että yhteiskunnallisen elämän luonteesta ja keskinäisestä suhteesta.
Esitelmän tarkoituksena on valaista sitä, millaisia tulkintoja Lutherin teologiasta on Suomessa esitetty, sekä luoda katsaus eri tulkintojen teologisiin ja yhteiskunnallisiin seurauksiin.
Lisätietoa: Karjalan teologinen seura