| Pekka Rautio

Dosentti Tarja-Liisa Luukkasen tutkimus − Mitä maalaiskansa luki? − valittu vuoden 2016 tiedekirja -ehdokkaaksi

mita maalaiskansa luki ingressi

mita maalaiskansa lukiTeologisen aate- ja oppihistorian dosentin Tarja-Liisa Luukkasen kesäkuussa ilmestynyt tutkimus Mitä maalaiskansa luki? Kirjasto, kirjat ja kirjoja lukeva yhteisö Karstulassa 18611918 (Historiallinen Arkisto 143. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2016, 616 s.) on valittu vuoden 2016 tiedekirjaehdokkaaksi. Ehdokkaina vuoden tiedekirjaksi on kymmenen teosta.

Luukkasen tutkimus tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan uudenaikaistumisen tuottamaa tietoisuuden muutosta suomenkielisten maalaisihmisten parissa autonomian kauden jälkipuoliskolla. Kirjat saapuivat maagiseen rahvaanuskon, loitsujen ja taikojen maailmaan, edustaen perinteisestä rahvaanuskosta poikkeavia tapoja ymmärtää, selittää ja hallita ympäröivää maailmaa.

Tutkimuksen lähtökohtana on, että maailmankuvan avartumisen yksi merkittävä tekijä oli 1830-luvulta alkanut suomalainen kirjastoherätys, toisin sanoen vapaaehtoisten paikallisaktiivien omaehtoinen toiminta erilaisten kirjastojen perustamiseksi. Vuonna 1874 pelkästään kunnankirjastoja oli jo vajaat 400. Kirjastojen lukumäärä ja suomenkielisen kirjallisuuden julkaisumäärät kasvoivat yhtä matkaa. Kirjastolainaus nosti kirjoja lukeneiden joukon huomattavasti kirjojen painosmääriä suuremmiksi.

− Kirjastojen verkko loi kaikkialle maahan ulottuvan kirjojen jakeluverkon, joista kaikkein köyhinkin saattoi ilmaiseksi, tai joissain kirjastoissa pientä maksua vastaan, saada luettavakseen satamäärin kirjoja. Näin ollen kirjahistorian perinteinen tarkastelutapa, joka tarkastelee kirjojen omistamista, on soveltumaton autonomian kauden jälkipuoliskon ja uudenaikaistuvan Suomen kirjallistumisen tutkimukseen. Kirjastoverkko rikkoi kirjan omistamisen ja kirjan lukemisen välisen siteen, Luukkanen toteaa.

Keskisuomalaisessa Karstulan kunnassa kirjasto perustettiin ilmeisesti vuonna 1861. Tutkimuksen kirjastonkäyttöä kuvaavat lähdetiedot vuosilta 1884–1893 kertovat, miten kirjojen tullessa paikkakunnalle uskonnon ja kirjan perinteinen liitto jatkui. Suosituinta oli uskonnollinen kirjallisuus ja ylivoimaisesti lainatuin kirjailija oli Martti Luther.

− Evankelisuus, paikallisesti hallitseva herätysliike, tuki lukemista ja täten myös lukutaitoisuuden laajenemista. SLEY:n käännöstoiminnan mahdollistama rahvaanihmisten omaehtoinen tutustuminen Luther-teoksiin oli toinen reformaatio Suomessa: kansanihmiset lukivat omalla kielellään mitä uskonpuhdistaja oli sanonut, Luukkanen kertoo.

Lisäksi kirjaston tarjoama kirjallisuus antoi mahdollisuuden tutustua esimerkiksi lakiteksteihin, maailmanhistoriaan, rationaalista maailmankuvaa edustaviin luonnonilmiöiden selityksiin ja romaanikirjallisuuteen.

 

Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura