Tieteen päivät 7.-11.1.2015 Helsingin yliopistolla

Teologisen tiedekunnan Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen, ekumeniikan professori Risto Saarinen ja kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi ovat asiantuntijavieraina tammikuun alussa Helsingin yliopistolla pidettävillä Tieteen päivillä.

Tieteen päivät on suurelle yleisölle suunnattu, kaikki tieteenalat kattava tiedetapahtuma, jossa eri alojen tutkijat kertovat laaja-alaisesti tieteestä ja tutkimuksesta sekä tieteen mahdollisuuksista.

Tieteen päivien 2015 teemana (7.–11.1.2015) on Sattuma – Slumpen. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy!

Poimintoja ohjelmasta:

SATUNNAISUUS JUMALTEN TAHDON ILMAISIJANA
Keskiviikkona 7.1. klo 12.15–14.15, Päärakennus, pieni juhlasali (4. krs)

Jumalten tahtoa on kautta aikain pyritty lukemaan satunnaisista luonnonilmiöistä kuten eläinten käyttäytymisestä, uhrieläinten maksoista ja taivaan tapahtumista. Jumalille on esitetty kysymyksiä ja saatu niihin vastauksia esimerkiksi arpaa heittämällä.

• Puheenjohtaja: dosentti Raija Mattila (Helsingin yliopisto)
• Keskustelemassa:
• Professori Martti Nissinen (Helsingin yliopisto): Oraakkeli sattuman kesyttäjänä
• Professori Mika Kajava (Helsingin yliopisto): Arpaoraakkelit antiikin maailmassa
• Dosentti Tom Sjöblom (Helsingin yliopisto): Muinaisirlantilaiset tabut ja jumalten tahto

OPPI RAKKAUDESTA -KIRJAN JULKISTAMISTILAISUUS
Torstaina 8.1. klo 12, päärakennuksen opettajien lehtisali
Alustajana kirjan kirjoittaja prof. Risto Saarinen

Kuinka tulisi rakastaa, ketä saa rakastaa ja onko rakkaus aina epäitsekästä? Mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme rakkaudesta? Oppi rakkaudesta on elämänläheinen kirja siitä, mitä rakkaus on. Rakkauden olemus avautuu niin kungfutselaisen ajattelun, kuuluisan keskiaikaisen rakkaustarinan kuin renessanssin elämäntaito-oppaidenkin avulla. Rakkauden kaleidoskoopissa vaihtuvat romanttinen rakkaus, ystävyysrakkaus, eroottinen rakkaus, lähimmäisenrakkaus, aatteellinen ja uskonnollinen rakkaus. Yhteistä niille on hyväksyntä ja arvostus, leikki ja intohimo. Myös tiedon, totuuden ja kuoleman filosofinen pohdinta kasvaa näistä juurista. Oppi rakkaudesta pohtii suvaitsevaisuutta, suhtautumista luontoon, auttamista, parisuhdetta ja avioliiton ideologiaa. Se nostaa esiin uskonnollisuuden ja eri uskontojen roolin rakkauden tematiikassa ja herättää ajatuksia ihmiseksi kasvamisesta sekä rakkaudesta yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan elämän perustana.

Kustantaja: Gaudeamus

TIEDE, TUTKIMUS JA IHMISOIKEUDET -PANEELIKESKUSTELU
torstai 8.1. klo 15-18, Päärakennus, sali 12

Ovatko ihmisoikeudet universaaleja, ja mitä ihmisoikeuksien erilaiset määrittelyt merkitsevät tutkijan kannalta? Entä mitkä ovat tiedeyhteisön vastuun ala ja rajat suhteessa ihmisoikeuksiin; mitä yksittäinen tieteentekijä voi tehdä? Milloin tutkijan tulisi ottaa kantaa tutkimusalansa edustajana, milloin yksityishenkilönä, vai ovatko ne erotettavissa?  

Tiedeakatemiain neuvottelukunnan ihmisoikeuskomitea järjestää paneelikeskustelun ”Tiede,  tutkimus ja ihmisoikeudet” Tieteen päivillä 2015. Paneelikeskustelijoiksi saapuvat teoreettisen fysiikan dosentti, yliopistonlehtori Syksy Räsänen (Helsingin yliopisto), ekumeniikan professori Risto Saarinen (Helsingin yliopisto), sosiaali- ja kulttuuriantropologian dosentti, akatemiatutkija Reetta Toivanen (Helsingin yliopisto) ja rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen (Lapin yliopisto). Puheenjohtajana toimii ihmisoikeuskomitean puheenjohtaja, Helsingin yliopiston oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen.  

Tiedeakatemiain neuvottelukunta on neljän suomalaisen tiedeakatemian yhteistyöelin, jonka asettama ihmisoikeuskomitea tekee yhteistyötä kansainväliseen International Human Rights Network for Academies and Scholarly Societies -verkoston kanssa. Verkosto tutkii tieteentekijöihin ja muihin akateemisiin ammattilaisiin kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia, joissa tyypillisesti tutkija tai muu ammattilainen on vangittu joko mielipiteittensä tai tutkimustyönsä takia. Verkoston jäsenenä ihmisoikeuskomitea lähettää vetoomuskirjeitä ja kotimaassa pyrkii edistämään tietoisuutta ihmisoikeuksista järjestämällä keskustelutilaisuuksia. 
 

ON LOTTOVOITTO SYNTYÄ SUOMEEN – VAI ONKO?
Lauantaina 10.1. klo 10–12, Päärakennus, luentosali 1 (2. krs)

Monet suomalaiset muistavat takavuosien lentävän lauseen ”on lottovoitto syntyä Suomeen”. Se kuvasi suomalaisten uskoa hyvinvointivaltioon, myönteiseen talouskehitykseen ja kansalaisten mahdollisuuksiin elää kotimaassaan hyvää ja turvallista elämää.

Väittämä kyseenalaistettiin viimeistään 1990-luvun lamassa. Hyvinvointivaltion rapautuminen, tuloerojen kasvu ja epävarmuus Suomen talouden tulevaisuudesta herättävät huolta suomalaisten keskuudessa. 2000-luvun kouluampumiset kertovat toisenlaisesta Suomesta, kuin mitä lottovoittovertaus kuvastaa.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi kuitenkin lukeutuu edelleen maailman vauraimpien maiden joukkoon. Tuloerot ovat muihin verrattuna pienet ja julkisen sektorin vastuulla on merkittävä osa kansalaisten hyvinvoinnista ja perusturvasta. Vertailuissa korostuvat koulutusjärjestelmän laatu, ihmisten yleinen tyytyväisyys elämäänsä, keskinäinen luottamus sekä vähäinen korruptio. Talouselämän uudistumiskyky on ollut viime vuosikymmenet vahva.

Tieteen päivien sessiossa ”On lottovoitto syntyä Suomeen – vai onko?” lottovoittovertaus saa päivityksen. Kolmen asiantuntijan esityksissä tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan tilaa ja tulevaisuutta.

• Puheenjohtaja: tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma (Helsingin yliopisto)
• Keskustelemassa:
• Yliopistonlehtori Leena Malkki (Helsingin yliopisto): Suomi – maailman turvallisin maa?
• Professori Anne Birgitta Pessi (Helsingin yliopisto): Suomalaisten arvot, solidaarisuus ja hyvinvointi
• Professori Juho Saari (Itä-Suomen yliopisto): Muukalaiset keskuudessamme – huono-osaisuus maailman parhaassa maassa
• Lisätietoja: http://www.tieteenpaivat.fi/fi

  * Tieteen päivien järjestäjätahot ovat Tieteellisten seurain valtuuskunta, Suomen Kulttuurirahasto, Suomalainen Tiedeakatemia, Finska Vetenskaps-Societeten – Suomen Tiedeseura, Teknillisten Tieteiden Akatemia ja Svenska Tekniska Vetenskapsakademien i Finland. Päiviä tukevat mm. Tieteen tiedotus ry ja Koneen Säätiö.