Teologin ura ulkomailla?
Teologeja on moninaisissa tehtävissä yhteiskunnassa. Mutta millaiset ovat suomalaisista yliopistoista valmistuneiden teologien mahdollisuudet työllistyä ulkomaille tai kansainvälisiin tehtäviin? Selvitimme asiaa ja haastattelimme kahta ulkomailla työskennellyttä teologia.
Ulkomailla toimii vuoden 2010 teologimatrikkelin mukaan vajaat 2 prosenttia työelämässä olevista teologeista. Suomalaisia pappeja työskentelee jonkin verran ulkomaille lähetettyinä ja ulkomaisten kirkkojen palveluksessa. Pienellä huutelulla sosiaalisessa mediassa saimme vinkkejä teologeista myös perinteisten teologin tehtävien ulkopuolelta. Teologejamme on maailmalla moninaisissa tehtävissä, kuten kotimaassakin.
Johtopäätös: Teologin tutkinnolla on mahdollista työllistyä myös kansainvälisiin tehtäviin – jos ei sen ansiosta niin siitä huolimatta.
Kansainvälisyydestä avautui työura
Teppo Heiskanen suuntautui kansainvälisiin asioihin jo opiskeluaikana Helsingin yliopistossa.
– Kansainvälisyys ei vielä 1980-luvulla läpäissyt kaikkea niin kuin nykyään. Olin käynyt Englantilaisen koulun Helsingissä ja minulle oli siksi luontevaa mennä kansainvälisiin opiskelijajärjestöihin.
Heiskanen toimi ensin Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistyksen kansainvälisten asioiden ministerinä, sitten kansainvälisten asioiden sihteerinä ensin ylioppilaskunnassa ja myöhemmin teologisessa tiedekunnassa. Teologian maisteriksi Teppo valmistui vuonna 1993 kansainvälisten tehtävien suuntautumisvaihtoehdosta, pääaineena Vanhan testamentin eksegetiikka. Opintoja kertyi teologian lisäksi sosiologiasta, valtiotieteestä ja seemiläisistä kielistä.
Myöhemmän uran kannalta oli merkittävää myös parin vuoden pesti tiedekunnan hallintopäällikkönä.
– Siitä sain esimieskokemusta. Ensimmäisen esimieskokemuksen hankkiminen on usein hankalaa, kun tehtäviin haetaan ihmisiä, joilla jo kokemusta on.
Teologian maisterin tutkinnosta ei ole ollut Heiskaselle suoranaista hyötyä töitä hakiessa. Hänen mukaansa ehkä enemmänkin haittaa. Tärkeämpää kuin tutkinto on työkokemus ja verkostoituminen.
– Paljon riippuu siitä, osaako työhönottaja arvostaa teologian tutkintoa. Monilla on ennakkoluuloja.
Kun Pohjoismaiden ministerineuvosto haki vuonna 2003 Liettuan toimistoon päällikköä, kaikki sattui sopivasti kohdalleen ja Teppo valittiin yli 170 hakijan joukosta tehtävään. Vilnassa vierähti viisi vuotta.
Vuonna 2004 Valko-Venäjä päätti lakkauttaa maan viimeisen vapaan yliopiston EHU:n. Koko yliopisto siirrettiin Minskistä Vilnaan EU:n tuella ja rahoitus koordinoitiin Pohjoismaiden ministerineuvoston kautta. Heiskasen työ Vilnassa painottui yhä enemmän Valko-Venäjään, ja vuonna 2008 hän siirtyi Kööpenhaminaan pyörittämään EHU-rahastoa päätoimisesti.
Kolmen Tanskan vuoden jälkeen tuli eteen tilaisuus palata Suomeen.
– Minulle tarjottiin mahdollisuutta hoitaa projektia Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan ja vapaan median tukemiseksi ulkopuolisesti palkattuna konsulttina, Teppo kertoo. Työtä pystyi jatkamaan Suomesta käsin.
– Olen siis nyt yrittäjä. Suurin asiakkaani on entinen työnantajani.
Paluun Suomeen ratkaisi perheen etu. Lapset ehtivät vielä juurtua Suomeen ja vaimon työtilanne on Suomessa parempi. Heiskanen painottaakin, että ulkomaille töihin lähtiessä on aina tärkeää huolehtia koko perheen hyvinvoinnista.
”Mikään opiskelu ei ole koskaan turhaa”
Teologian koulutuksesta Heiskanen ei keksi huonoa sanottavaa. Se antaa valmiuksia yhteiskunnan laajaan ja kriittiseen tarkasteluun sekä ihmisten kohtaamiseen. Uskonnon ja kirkon ymmärtäminen auttaa hänen mielestään ymmärtämään myös esimerkiksi yrityksiä ja puolueita.
− Työuralla tärkeitä taitoja ovat olleet kyky hahmottaa kokonaisuuksia ja neuvottelutaidot. Opiskeluaikana liberaalien ja konservatiivien välit olivat usein tulehtuneita. Siinä oppi toimimaan eri tavoin ajattelevien ihmisten kanssa ja sovittelemaan näkemyksiä, Teppo toteaa.
– Monikulttuurisessa ympäristössä täytyy olla kiinnostunut kulttuurisista alavirroista. Kaikki tilanteet ovat erilaisia. Ne pitää osata hahmottaa ja sopeutua niihin sekä hakea järkeviä tuloksia siinä tilanteessa, hän jatkaa.
Mitä neuvoja Teppo antaa teologian opiskelijalle, jota kansainväliset tehtävät kiinnostavat?
– Verkostoituminen kannattaa aloittaa jo opiskelun rinnalla. Mene kansainvälisiin opiskelijajärjestöihin ja hae ulkomaille harjoitteluun. Lisäksi kannattaa panostaa järkeviin sivuaineisiin.
KOMMENTTI TEOLOGIN URASTA KANSAINVÄLISISSÄ TEHTÄVISSÄ: Kirkollisten kehitys- ja humanitaarisen avun järjestöjen katto-organisaation ACT-allianssin johtaja Pauliina Parhiala:
– Kannattaa olla utelias, testata omia rajojaan, kokeilla uusia asioita ja olla avoin moninaisuudelle niin kotimaassa kuin kansainvälisissäkin kohtaamisissa. Ekumenian opiskelun lisäksi kannattaa kokeilla käytännön ekumeniaa ja mennä kansainvälisiin tai kansainvälisyyttä ruokkiviin vapaaehtoistehtäviin; lähetysjärjestöihin, Kirkon Ulkomaanapuun tai omaan seurakuntaan. Kannattaa myös lukea monipuolisesti ja tutustua maailman ilmiöihin.
Pappina Ruotsin kirkossa
Krista Riipinen on aina ollut kiinnostunut kielistä ja kulttuureista. Välivuotta viettäessään hän asui puoli vuotta Englannissa ja opiskeluaikana vietti 4 kuukautta työharjoittelussa New Yorkissa. Nyt Krista on ollut pappina Ruotsissa vuodesta 2007 lähtien.
Riipinen valmistui Helsingin yliopistosta teologian maisteriksi vuonna 2006, ja hänet vihittiin papiksi Lapualla. Tämän jälkeen Krista oli vuoden verran pappina Pohjanmaalla ja haki sitten töitä Ruotsista. Haaveena oli sairaalapapin virka, ja kokemus ulkosuomalaistyöstä olisi hyvä ponnahduslauta siihen.
– Olisin halunnut Australiaan, mutta sinne ei naispuolista pappia haluttu. Ruotsissa taas oli tarvetta suomenkielisille papeille.
Tällä hetkellä Riipinen työskentelee Karlskogan seurakunnassa Örebron lähellä vastuualueenaan rippikoulutyö. Työnkuva on nyt monipuolisempi kuin se oli Suomessa rippikoulutyötä tehdessä.
– Saan tehdä töitä eri-ikäisten seurakuntalaisten kanssa. Suomessa tein vain rippikoulutyötä ja koin olevani siihen liian kokematon. Tykkäsin nuorista ja olin heistä ja heidän maailmoistaan kiinnostunut, mutta koin ettei minulla ollut paljon annettavaa.
Riipisen mielestä suomalainen teologin koulutus antoi hänelle hyvät valmiudet työskennellä myös Ruotsin kirkossa. Pääaineena Kristalla oli Vanhan testamentin eksegetiikka.
”Raamatun tuntemuksesta on ollut minulle paljon hyötyä. Papin työssä tarvitaan monenlaista osaamista. Pitää jaksaa lukea ja osata kirjoittaa sekä puhua. Tarvitaan myös sosiaalisia valmiuksia ja ihmistuntemusta. Papilla pitää olla halua kohdata ihmisiä ja kuunnella elämäntarinoita. Oman kirkon ja sen historian tuntemus on eduksi.”
Jos jotain pitäisi Riipisen mielestä olla opinnoissa enemmän, niin käytäntöä papiksi haluaville.
– Yliopistokoulutus on teoreettinen koulutus, ja papin työ on usein muuta kuin teoriaa. Kirkon ja seurakuntien kanssa voisi ehkä olla enemmän yhteistyötä.
Krista ei koe, että opinnoissa olisi ollut mitään tarpeetonta.
– Minulle turha voi olla toiselle hyödyllistä. En ole koskaan ollut kiinnostunut systemaattisesta tai käytännöllisestä teologiasta, mutta työssäni olen niidenkin asioiden kanssa tekemisissä joka päivä.
Riipinen lähti Ruotsiin kouluruotsin ja virkamiesruotsin pohjalta.
– En ollut käyttänyt ruotsia Suomessa lukion jälkeen eli 10 vuoteen. Työyhteisössä piti selvitä ruotsiksi, mutta heti aluksi ei tarvinnut tehdä työtehtäviä ruotsiksi.
Mitä neuvoisit teologian opiskelijalle, jota kiinnostaisi lähteä Ruotsiin tai muualle ulkomaille papiksi?
– Ota rohkeasti yhteyttä kirkon ulkosuomalaistyöhön. Ruotsiin voi myös hakea kesätöihin, ainakin Strängnäsin hiippakuntaan.
KOMMENTTI TEOLOGIN URASTA RUOTSISSA: Strängnäsin hiippakunnan hiippakuntapappi Eeva-Liisa Kettunen:
− Nykyään suomea osaavia pappeja haetaan lähes aina kaksikieliseen työhön, koska seurakunnilla ei ole varaa pitää pappia vain suomenkielisessä työssä. Se vaihtelee, ilmoitetaanko hausta Suomessa. Jollain lailla pitää siis osata ruotsia. Työssä oppii lisää.
Teksti: Henna Ruusu ja Ilona Ahola
Kuvat: Henna Ruusu ja Krista Riipisen albumi
* Kirjoitus on osa teologisen tiedekunnan soveltavien opintojen journalismi-kurssin opintoja
Lue myös:
- Teologin tavallista elämää – kurkistus kolmen erilaisen teologin arkeen
Jenni Vihtkari, Jannimaija Tuomala & Anna Kähkönen
- Teologien monet taustat
Veera Lupunen ja Tiia Laine
- Elämää teologiyhteisössä
Antti Immonen ja Miika Sarkkinen
***
Haaveet ja todellisuus – teologian opiskelijoiden uranvalinta ja työelämä (Kati Niemelä, Teologia.fi 6.1.2011)
Papit erityistehtävissä (Kirkon akateemiset – Kyrkans akademiker AKI r.y.)
***