| Pekka Rautio

Tutkijatohtori Johanna Hurtigille vuoden 2014 tiedonjulkistamisen valtionpalkinto (24.9.2014)

Hurtig Johanna

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru luovutti vuoden 2014 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot keskiviikkona 24.9.

Hurtig JohannaPalkintoja esimerkillisestä tiedonjulkistamisesta myönnettiin seitsemän. Palkittujen joukossa on tutkijatohtori Johanna Hurtig teologisesta tiedekunnasta. Hurtig sai palkintonsa teoksesta Taivaan taimet: Uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta. Aiemmin keväällä Hurtig sai samasta teoksesta Vuoden Tiedekirja -kunniamaininnan.

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot myönnetään tieteellisen, taiteellisen ja teknologisen tiedonvälityksen alalla tehdystä merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä, joka on lisännyt kansalaisten tietämystä ja antanut virikkeitä yhteiskunnalliselle keskustelulle. Elämäntyöpalkinnot ovat suuruudeltaan 20 000 euroa ja muut palkinnot 15 000 euroa.

Palkintoperustelut

”Helsingin yliopiston tutkijatohtori Johanna Hurtig käsittelee kirjassaan Taivaan taimet vaikuttavasti lasten asemaa ja heihin kohdistuvaa väkivaltaa uskonnollisessa yhteisössä. Teos perustuu tutkimukseen, jonka kohteena on vanhoillislestadiolainen liike. Hurtig on lestadiolaistaustainen sosiaalityön tutkija, jonka väitöskirja käsitteli lastensuojelua.

Tutkimuksen aineistona on liki 180 väkivaltakertomusta, joista valtaosassa oli kyse seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tekijä löytyi yleensä perheenjäsenten tai muiden lähiomaisten joukosta tai muutoin uhrin arkiympäristöstä. Tekijällä oli usein uhriinsa auktoriteetti- tai kasvattaja-asema. Suomesta tapauksia kertyi yli 60 paikkakunnalta, minkä lisäksi tutkijalle lähetettiin kertomuksia Ruotsin ja Pohjois-Amerikan lestadiolaisyhteisöistä. Kertojat olivat aikuisia, ja osa hyväksikäyttötapauksista oli kaukaa menneisyydestä, osa muutaman vuoden takaa.

Tapauksia analysoidessaan Hurtig ei kiinnitä huomiota tekijän ja uhrin yksilöllisiin ominaisuuksiin vaan ympäröivän yhteisön rakenteellisiin ja kulttuurisiin piirteisiin. Hän myös korostaa yhteisön vastuun näkökulmaa. Monet teoksessa esitetyistä huomioista ovat laajennettavissa koskemaan syrjittyjen asemaa muissakin yhteisöissä, kuten kouluissa, työpaikoilla tai harrastuspiireissä, saati etnisissä yhteisöissä, joihin synnytään ja joissa kasvetaan.

Hurtigin tutkimus sai aikaan laajaa julkista keskustelua jo ennen kuin se valmistui. Vanhoillislestadiolainen liike esitti lopulta kollektiivisen anteeksipyynnön ihmisille, jotka olivat joutuneet lapsena liikkeen piirissä seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi. Hurtig korostaa, että hyväksikäyttötapauksissa tarvitaan sekä juridista että yhteisöllistä käsittelyä. Hänen tavoitteenaan ei ole ollut liata vanhoillislestadiolaista liikettä vaan tervehdyttää sitä.”

***

Hurtig työskentelee tällä hetkellä tutkijatohtorina akatemiaprofessori Elina Vuolan johtamassa Ruumiillinen uskonto -tutkimushankkeessa.

***

Lisätietoja: Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteet 24.9.2014

Lue myös Johanna Hurtigin kirjoitus uusimmasta Teologia.fi teemanumerosta:

Väki ja väkivalta – uskonnollinen yhteisö väkivallan ratkaisijana