Professori Eila Helander − kirkkososiologi ajankohtaisen tutkimuksen pulssilla (3.3.2014)

Kirkkososiologian professori Eila Helander valmistui teologian maisteriksi 1969 käytännöllisestä teologiasta. Seuraavat 10 vuotta vierähtivät töissä ulkomailla.

Palattuaan takaisin Suomeen Helander väitteli filosofian tohtoriksi uskontotiede pääaineenaan. Vielä tuolloinkaan hän ei jäänyt Helsinkiin, vaan matkusti Tansaniaan Teologisen korkeakoulun opettajaksi. Tällä työrupeamalla Helander oli 7 vuotta.

− Kun tulin valituksi kirkkososiologian professorin tehtävään, jotkut kutsuivat minua ”viidakkotohtoriksi”, Helander muistelee hymyillen.

”Kirjoista ei opi kaikkea”

Ulkomailla työskentelyä professori Helander suosittelee lämpimästi kaikille nuorille tutkijoille.
− En pidä ulkomaille lähtöä epäluottamuksenosoituksena omaa yliopistoa kohtaan, vaan pikemminkin ehdottomana edellytyksenä laaja-alaisemman ymmärryksen saamiselle tutkimistaan asioista.

Helander kehottaa tutkijoita myös hakeutumaan yliopistoyhteisöllisten tehtävien pariin. Hänellä itsellään on näistä pitkä kokemus − viimeksi koko Helsingin yliopiston tohtorikoulutuksen rakenteellista uudistamista valmistelleessa työryhmässä.

Lisäksi Helanderin meriitteihin kuuluvat teologian alan tutkijakoulun kehittäminen sekä kansalliset luottamustoimet mm. Suomen Akatemian hallituksessa. Eikä vieraaksi ole jäänyt kansainvälinenkään tieteidenvälinen yhteistyö tai monikansalliset tutkimusprojektit EU:n sisällä.

Julkisin varoin tuetusta tutkimuksesta tulee pystyä kertomaan julkisuudessa ymmärrettävästi

Puhuttaessa kovasta kilpailusta tutkimusrahoituksen saamisessa Helander muistuttaa, että myös kollegoiden hyvästä menestyksestä on syytä oppia iloitsemaan. Samalla hän painottaa tutkimuksesta viestimisen merkitystä.

− Tutkimusta ei tehdä vain akateemista yhteisöä varten. Vaikka olemme Helsingin yliopistossa erinomaisia kertomaan tutkimustuloksistamme tiedefoorumeilla, tulisi tieteestä pystyä kertomaan ymmärrettävästi etenkin tutkimustiedon käyttäjille.

Hyvänä esimerkkinä edellä mainitusta Helander mainitsee Tiedekulman, jonka kehittymistä hän on ilolla seurannut.

Uskonto on olennainen osa julkista kulttuuria

Entä mitä professori Helander ajattelee oman oppiaineensa kirkkososiologian piirissä tehdyn tutkimuksen yhteiskunnallista relevanssista?

− Mielestäni uskonnon läsnäoloon ja merkitykseen yhteiskunnassa on taas ikään kuin havahduttu uudelleen alati voimistuvan monikulttuuristumisen ja moniuskonnollistumisen myötä.  En usko, että kenelläkään päättäjällä on varaa olla tuntematta eri uskontoja ja sitä, kuinka uskonnot ilmenevät eri yhteyksissä.

− Toki sama pätee hyvin argumentiksi myös keskusteluun uskonnonopetuksen asemasta koulussa, Helander lisää.

Kysymys siitä, millaiseksi uskonnollinen kenttä ja uskonnon julkinen rooli yhteiskunnassa ovat muotoutumassa, on kirkkososiologisen tutkimuksen ehdottomassa keskiössä.

− Esimerkiksi 1990-luvun lamavuosien aikana kirkon ja muiden erilaisten uskonnollisten yhteisöjen merkitys oli keskeinen yhteiskunnan turvaverkkojen aukkojen paikkaajana Suomessa, Helander toteaa.

Professori näkeekin, että Suomessa on siirrytty hyvinvointivaltiosta hyvinvointiyhteiskunnan kautta kohti hyvinvoinnin sekataloutta, jossa vapaaehtoistoiminnan merkitys on korostumassa perinteisesti julkisen sektorin hoitamien tehtävien suorittajana.

Uusien tutkimusaiheiden pulssilla

Mikä Helanderia sitten on kiehtonut ja viehättänyt omassa työssään tutkijana ja opettajana pitkän uran varrella?

− Olen nauttinut ja oppinut suuresti hedelmällisestä yhteistyöstä niin opiskelijoiden, muiden tutkijoiden, erilaisten tiedeasiantuntijoiden kuin yliopistohallinnosta vastaavien henkilöiden kanssa.

− Lisäksi, mikä voisikaan olla motivoivampaa kuin nähdä, mitä innostus uuden tiedon oppimiseen, omaksumisen sekä tuottamiseen saa opiskelijoissa aikaan.

Myös uusien tutkimusaiheiden vainuaminen sekä uusien tutkimushankkeiden ideoiminen on aina inspiroinut Helanderia. Erityisiä onnistumisen tunteita on tullut silloin, kun hän on tutkimusryhmineen päässyt käsiksi senhetkisen tutkimuksen pulssiin – ilmiöihin, joista heijastuvat signaalit vaativat selittämistä.

Tutkimuksen parissa Helander aikoo jatkaa vielä eläkkeelle jäätyäänkin professorin tehtävästä. Hän toimii vastuullisena johtajana vuoden 2014 loppuun kestävässä tutkimusprojektissa: Kirkko tämän päivän eurooppalaisessa yhteiskunnassa / Church in Today’s European Society (CiTES). Projektin tavoitteena on tutkia, miten kirkko asemoidaan ja miten se asemoi itsensä tämän päivän eurooppalaisessa yhteiskunnassa.

 

Professori Eila Helander piti jäähyväisluentonsa ”Uskonto yhteiskunnan muutosprosesseissa” tiistaina 25.2.2014 Päärakennuksen Runeberg-salissa. Yliopiston ja teologisen tiedekunnan puolesta Helanderia muistivat vararehtori Keijo Hämäläinen ja dekaani Ismo Dunderberg.

Teksti ja kuvat: Pekka Rautio
3.3.2014