Reason and Religious Recognition – Tavoitteena uskonnon ymmärtäminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa (13.12.2013)
Suomen Akatemian rahoittaman Järki ja uskonnollinen hyväksyminen -huippuyksikön (Centre of Excellence: Reason and Religious Recognition) tutkimuskohteena ovat uskonnollisen hyväksymisen tavat historiassa ja nykypäivänä. Huippuyksikössä kysytään, miten uskonnolliset ryhmät ovat hyväksyneet tai tunnustaneet muita yhteiskunnan toimijoita sekä miten uskonnot ovat olleet erilaisissa yhteiskunnissa hyväksyttyjä. Yksikön tutkimusmenetelmät ovat historiallisia ja filosofisia.
Huippuyksikön johtajan, ekumeniikan professori Risto Saarisen mukaan tämänkaltaiselle tutkimukselle on yhteiskunnassa tarvetta ja tilausta:
− Huippuyksikön tutkijat pyrkivät hahmottamaan historiallisia kehityskulkuja uskonnolliselle ajattelulle ja käyttäytymiselle sekä luomaan sellaisia nykypäivän uskonnollisen hyväksymisen malleja, jotka auttavat monikulttuurisen yhteiskunnan keskinäisen arvonannon lisäämisessä. Yksikön tutkimustuloksista tulevat hyötymään etenkin uskontojen väliset (sekä uskonnon ja muun yhteiskunnan väliset) keskusteluprosessit ja konfliktinratkaisutilanteet.
Huippuyksikön tavoitteena on kirjoittaa lajissaan ensimmäinen kokonaisesitys uskonnollisen hyväksymisen (religious recognition) aatehistoriasta. Lisäksi tarkoituksena on esittää tutkimukselliset perusteet näkemykselle, jonka mukaan uskonnoilla voisi eroistaan huolimatta olla yhteinen käsitys järkiperäisen keskustelun mahdollisuuksista ja rajoista.
− Myös erilaisten vähemmistöjen (etnisten, seksuaalisten, uskonnollisten) kohtelu on nykypäivänä julkisuudessa usein esiintyvä aihealue, jota huippuyksikön tavoite on ymmärtää paremmin, Saarinen lisää.
Kotipaikkana teologinen tiedekunta
Huippuyksikön kotipaikkana toimii Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta. Saarisen mukaan tiedekunnasta löytyy tutkimuskohteeseen liittyvä vahva tutkimusperinne sekä huippuosaajia.
− Lisäksi olemme onnistuneet rekrytoimaan yksikkömme erinomaisia filosofeja ja aatehistorioitsijoita, hän muistuttaa.
Kokonaisuudessaan yksikkö koostuu kolmesta noin kymmenen hengen suuruisesta tutkijaryhmästä. Yhteensä tutkijoita on huippuyksikössä 35.
Tutkimusryhmistä Uuden testamentin eksegetiikan professori Ismo Dunderbergin johtama ryhmä keskittyy antiikin aikaan ja varhaiskristillisyyteen. Systemaattisen teologian professori Virpi Mäkisen ja antiikin tutkimuksen professori Taneli Kukkosen ryhmä tutkii kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden kohtaamisia sekä suvaitsevaisuuskeskustelua keskiajasta valistukseen. Käytännöllisen filosofian professori Sami Pihlströmin ryhmässä luodaan filosofisia malleja nykypäivän uskontokeskustelun ymmärtämiseksi.
Ikäjakaumaltaan ryhmä on humanistiseksi yksiköksi nuori, kaksi kolmasosaa tutkijoista on syntynyt vuoden 1970 jälkeen, ja kaikkien tutkijoiden keski-ikä on 42 vuotta. Toimintaympäristö on kansainvälinen: tällä hetkellä kaksi ulkomaalaista (Venäjältä ja Kanadasta) tutkijaa toimii Suomessa ja kuusi suomalaista ulkomailla.
Saarisen mukaan yksikkö tuo tutkimukseen perustuvia ajatuksia yhteiskunnalliseen keskusteluun.
− Vaikka katsomukset ovat pirstaleisia, uskomme historiallisen ja filosofisen tutkimuksen pystyvän esittämään kestäviä näkemyksiä järkiperäisen hyväksymisen tavoista.
Lisätietoja:
Huippuyksikön johtaja, ekumeniikan professori, TT FT Risto Saarinen
http://blogs.helsinki.fi/ristosaarinen/
s-posti: risto.saarinen at helsinki.fi
Huippuyksikön varajohtaja, systemaattisen teologian professori, TT Virpi Mäkinen
s-posti: virpi.makinen at helsinki.fi
Teksti: Pekka Rautio 13.12.2013