| Pekka Rautio

Changes in Sacred Texts and Traditions – Huippuyksikkö muinaisten kulttuurimuutosten jäljillä (13.12.2013)

CSTT iso

Teologisessa tiedekunnassa 1.1.2014 aloittava, Suomen Akatemian rahoittama Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikkö (Centre of Excellence in Changes in Sacred Texts and Traditions) tutkii sitä, millä tavalla Lähi-idässä tapahtuneet isot kulttuurimuutokset ovat vaikuttaneet arvovaltaiseen asemaan nostettujen pyhien tekstien syntyyn ja muutoksiin − ja päinvastoin.

Muutosprosesseja ja mekanismeja tarkastellaan sekä mikro- että makrotasolla.

− Muutokset vaihtelevat pienen pienistä eroavaisuuksista teksteissä, käsikirjoituksissa ja käännöksissä aina kokonaisia kansakuntia järisyttäneisiin sosiaalisiin, poliittisiin, uskonnollisiin ja demografisiin muutoksiin, huippuyksikön johtaja, Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen toteaa.

Tutkimusaihettaan huippuyksikkö lähestyy eri kulmista: Vanhan ja Uuden testamentin tutkijoista sekä assyrologeista ja arkeologeista koostuvan neljän ryhmän tarkoituksena on yhdistää toisistaan eriytyneet katsontatavat. Monipuolisen tutkimusmetodologisen osaamisen ja lähdeaineiston turvin huippuyksikön tavoitteena on saavuttaa aivan uudenlaisia tuloksia ja rakentaa historiallista kokonaiskuvaa maasta, arkistoista ja museoista kaivetuista, joskus kirjaimellisestikin repaleisista lähteistä. 

CSTT iso

Kadonneen tulkinnan metsästäjät

Huippuyksikön tutkimuksen keskeinen teksti on heprealainen raamattu eli Vanha testamentti. Vanha testamentti sai syntysykäyksensä Jerusalemin tuhosta ja sen yläluokan pakkosiirtolaisuudesta seuranneesta uskonnollisesta, yhteiskunnallisesta ja älyllisestä kriisistä.

Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikön tutkijat kysyvät, miksi teksti on lähtenyt ylipäätään muotoutumaan kaupungin valtauksesta ja mihin tarkoitukseen se on alun perin luotu? Entä miten pyhistä teksteistä tulee pyhiä ja pysyviä?

Lisäksi tutkimusryhmissä tarkastellaan myös Vanhan testamentin eri aikakausien versioita ja käännöksiä.

− Teksteissä vuosien saatossa tapahtuneet pienet muutokset ovat saattaneet aiheuttaa suuria eroavaisuuksia tulkinnoissa. Siksi toivommekin, että huippuyksikössä tehtävät päätelmät ovat hedelmällinen maaperä tulevaisuuden nuorille tutkijoille, jotka taas voivat osoittaa meidän olleen väärässä, Nissinen naurahtaa.

Itse tutkimustyössä Nissinen vannoo yhteistyön voimaan:

− 39 tutkijan huippuyksikössämme korostuvat systemaattinen tiedonjako, tasa-arvoisuus ja porukassa tekeminen. Lisäksi olemme pystyneet luomaan erittäin kattavan ja aktiivisen kansainvälisen kumppanuusverkoston, jossa on yliopistoja ja tutkimusyhteisöjä sekä teologian että historian alalta. Myös huippuyksikön tutkijanpaikkojen avoin kansainvälinen haku tuotti suuren joukon hakemuksia, ja tiukka karsinta tuotti joukkoomme viisi ulkomaista tutkijaa.

Entä mitä hyötyä huippuyksikön tutkimuksesta on tiedemaailmalle tai suurelle yleisölle?

− Raamatun sana ja uskonto otetaan usein esille päivittäisessä julkisessa keskustelussa, ja siksi näemmekin, että meillä on paljon annettavaa yleisen tietotason nostamiseksi, Nissinen vastaa. Päättäjiä ja ihan tavallisia kansalaisiakin varmasti kiinnostaa tietää, mistä esimerkiksi Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan nykypäivän tapahtumissa on kyse. Hyvin moni vastaus löytyy muinaisista kulttuurimuutoksista ja Vanhan testamentin tulkinnoista. Haluamme tuoda keskusteluun asiantuntevuutta, mutta samalla myös kriittisyyttä.

Lisätietoja:

Suomen Akatemia

Huippuyksikön johtaja, Vanhan testamentin eksegetiikan professori, TT Martti Nissinen
s-posti: martti.nissinen at helsinki.fi

Katso myös tutkijayhteisöesittelyvideo YouTubesta: Changes in Sacred Texts and Traditions

Teksti: Pekka Rautio 13.12.2013