Buddy-projekti auttaa teologian opiskelijoita kansainvälistymään

Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta tarjoaa opiskelijoilleen monenlaisia vaihtoehtoja kansainvälistymiseen. Viime vuonna käynnistettiin Buddy- projekti, joka auttaa suomalaisia ja ulkomailta vaihtoon tulevia opiskelijoita tutustumaan toisiinsa. Projekti on mahdollisuus kansainvälistymiseen niillekin, jotka eivät lähde vaihto-oppilaiksi.

Kansainvälisyys on yksi Helsingin yliopiston strategisista painopistealueista. Teologian opiskelijoilla on Helsingin yliopistossa monia mahdollisuuksia kansainvälistymiseen. Esimerkiksi työharjoittelun voi tehdä ulkomailla. Vaihto-ohjelma on perinteisin väylä, mutta kansainvälistyminen onnistuu kotimaassakin: Helsinki Summer Schoolissa tarjotaan kursseja englanniksi, ja teologeille on räätälöity myös englanninkielinen maisteriohjelma, Religious Roots of Europe (RRE), joka tutustuttaa opiskelijat kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden keskinäiseen vuorovaikutukseen. Lisäksi viime vuodesta alkaen teologeja on houkuteltu kotikansainvälisyyteen uudella tavalla: Buddy-projektilla.

Buddy-projekti avaa uusia maailmoja

”Buddy-projekti on järjestetty lisäämään kansainvälistymisen kokemuksia teologisessa tiedekunnassa”, kertoo tiedekunnan kansainvälisten asiain suunnittelija Anne Hopia.  Projektin tarkoituksena on tuottaa opiskelijoille kokemuksia ja ymmärrystä vieraista kulttuureista ja antaa mahdollisuus kanssakäymiseen sekä vuorovaikutukseen vieraalla kielellä, pääsääntöisesti englanniksi. Projekti on opiskelijoille myös hyvä mahdollisuus kerryttää kansainvälisyyskokemusta, jos esimerkiksi omakohtainen vaihto-opiskelu ei ole mahdollista.

”Teologisessa tiedekunnassa Buddy-projektiin ovat osallistuneet kaikki Suomeen tulleet ulkomaalaiset vaihto- ja tutkinto-opiskelijat, joita on tällä hetkellä yhteensä seitsemän. Koska projektista kiinnostuneita suomalaisia teologian opiskelijoita on ollut runsaasti, on muodostettu buddy-ryhmiä, joissa jokaista ulkomaalaista kohti on noin kolme suomalaista”, Hopia kertoo.Tämä on ulkomaalaisten opiskelijoiden kannalta oiva tilaisuus tutustua suomalaisiin, sillä Hopian mukaan ulkomaalaiset vaihto-opiskelijat tutustuvat monesti vain toisiin vaihto-opiskelijoihin, jolloin kontakti suomalaisiin saattaa jäädä syntymättä.

Ryhmien on tarkoitus tavata vapaa-ajalla noin 2-4 kertaa lukukautta kohti. Yhteiset aktiviteetit voi valita täysin vapaasti kiinnostuksen kohteiden mukaan. Ryhmät voivat käydä esimerkiksi konserteissa, urheilutapahtumissa, elokuvissa, tai he voivat muuten vain sukeltaa vaikka Suomen ravinnerikkaisiin vesiin.

”Ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille voi silti olla kaikkein mielenkiintoisinta tutustua suomalaisten koteihin ja perhe-elämään. Näin he saisivat parhaiten kosketuksen ja yhteyden suomalaiseen kulttuuriin”, pohtii Hopia.

Yhteyttä voi pitää aktiivisemminkin, sillä toiminta on täysin vapaaehtoista. Tässä voi auttaa esimerkiksi projektia varten perustettu Facebook-ryhmä. Vapaaehtoisuutta ja ripaus palveluhenkeä tarvitaan muutenkin, sillä Buddy-projektista ei toistaiseksi saa opintopisteitä. Tämä puoli saattaa tosin muuttua tulevaisuudessa, jolloin opintopisteiden saamiseksi on suunniteltu kirjoitettavaksi raportti projektin etenemisestä päiväkirjan, blogin tai muun vastaavan muodossa.

Kaiken kaikkiaan Buddy-projekti tuo tuulahduksen virkistävää vaihtelua kaikkien osallistujien elämään ja parantaa vaihto-opiskelijoiden viihtyvyyttä. Se on oiva tilaisuus saada kosketus kansainvälisyyteen ja kerryttää työelämää hyödyttävää osaamista.

Kokemuksia buddy-toiminnasta

Buddy-tapaaminen käynnissä. Vasemmalla Jasmin Ruokolainen ja oikealla Eszter Szemerei.

Eräs Buddy-projektissa mukana olevista opiskelijoista on Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistyksen eli TYT:n vaihto-opiskelijavastaava Jasmin Ruokolainen.

Ruokolaisen mukaan Buddy-projektissa mukanaolo laajentaa suomalaisen opiskelijan tapaa katsoa sekä vierasta että omaa kulttuuriaan, ja kontaktit ulkomaalaisiin opiskelijoihin mahdollistavat aidon ja autenttisen kohtaamisen. Myös oman lähiympäristön tapahtumat ja paikat näyttäytyvät aivan uudessa valossa, kun niitä esitellään toisesta maasta tulevalle opiskelijalle. Vaihto-opiskelija puolestaan pääsee projektin kautta paremmin kiinni tavalliseen elämään, verkostoituu ja luo sosiaalisia suhteita.

”Tutustuminen suomalaisiin opiskelijoihin mahdollistaa siirtymisen pois turistin roolista ja rohkaisee tutkimaan kulttuurisia käytänteitä paikallisten silmin”, Ruokolainen tiivistää.

Teologiseen tiedekuntaan tulee kuitenkin verrattain vähän vaihto-opiskelijoita verrattuna moneen muuhun tiedekuntaan. Ruokolainen näkee asiassa positiivisia puolia:

”Pystymme suunnittelemaan ohjelmaa hyvin yksilöllisesti ja ottamaan huomioon jokaisen omia toiveita.”

Buddy-projektin ensimmäisessä tapaamisessa mukana ollut opiskelija Katarina Andersson tuo puolestaan esille asian toista puolta.

”Buddy-projektista on vaikea kehittää hyvin organisoitua toimintamuotoa, jos vaihto-opiskelijoita on pieni määrä. Toiminta tuntuu enemmänkin oman aktiivisuuden varaan rakentuvalta vapaamuotoiselta puuhastelulta. Jos vaihto-opiskelijoita tulisi tiedekuntaan hieman enemmän, olisi helpompi löytää sellaisia ihmisiä, joilla on samoja mielenkiinnon kohteita”, Andersson toteaa.

Vieraita Unkarista ja Virosta

Yksi tiedekunnan uusista vaihto-opiskelijoista on unkarilainen Eszter Szemerei. Eszter on saapunut kolmen suomalaisen opiskelijan kanssa ravintola Molly Malone’siin katsomaan englanninkielistä improvisaatioesitystä.

”Päädyin Suomeen melko sattumalta. Tutustuin Sveitsissä ollessani suomalaisiin opiskelijoihin, jotka ehdottivat minua lähtemään vaihtoon Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan. Noh, nyt sitten olen täällä”, Eszter naurahtaa.

Eszter on kotiutunut Suomeen hyvin, vaikka mainitsee muun muassa Helsingin kalliin hintatason yllättäneen. Hänen tavoitteenaan on ehtiä matkustamaan vuoden aikana mahdollisimman paljon. Esimerkiksi Porvoo, Tallinna ja Pietari kiehtovat.

”Revontulet haluan myös ehdottomasti nähdä”, Eszter kertoo.

Maisterivaiheen opintojaan suorittava virolainen Mikk Tammik saapui Suomeen Tarton yliopistosta Erasmus-ohjelman kautta, ja kokemus on tähän mennessä ollut positiivinen.

”Tiedekunta on ottanut kansainväliset opiskelijat hyvin huomioon. Olemme Buddy-projektin tiimoilta vierailleet esimerkiksi Ateneumissa. Myöhemmin syksyllä on tarkoitus käydä Linnanmäen Valokarnevaaleilla sekä tehdä retki Nuuksion kansallispuistoon”, Mikk kertoo.

Opintojen suhteen Mikk on ollut tyytyväinen. Hän haaveilee muun muassa kääntäjän työstä. Tavoitteena on opiskella suomea niin hyvin kuin mahdollista.

”Suomen opiskelu on haastavaa ja aiheuttaa paljon työtä. Olen kuitenkin motivoitunut opiskelemaan kieltä, ja tulevaisuudessa olisi kiinnostavaa kääntää esimerkiksi Topeliusta suomesta viroksi”, Mikk toteaa.

Haastattelua seuraavana iltana Mikk lähestyy minua vielä viestillä.

”I forgot to mention, Unicafe is amazing.”

 

Teksti:

Maija Halme
Ville Jaako
Riikka Lindström
Antti Parviainen

Kirjoittajat ovat Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan A2-linjan soveltavien opintojen journalismi-kurssin opiskelijoita

INFOA OPISKELIJAVAIHTOON LÄHTEVILLE:

– Yliopiston opiskelijalla on mahdollisuus hakea Erasmus-apurahaa 3–12 kuukaudeksi: apuraha on osa EU-jäsenvaltioiden liikkuvuuden edistämisprojektia
– Apurahan suuruus vaihtelee vuosittain: lukuvuonna 2013–2014 se on 250e/vaihtokuukausi
– Apurahaa voidaan hakea, kun opiskelija lähtee vaihtoon EU:n jäsenvaltioihin; mutta myös Islantiin, Norjaan, Liechtensteiniin, Turkkiin ja Sveitsiin
– Erasmus-apurahaa varten tulee suorittaa vähintään 15op/lukuvuosi 
– Perusopintotukeen vaaditaan kuitenkin 5op/tukikuukausi 
– Erasmus tulee sanoista ”European Region Action Scheme for the Mobility of University Students”
– Apuraha myönnetään yhdelle opiskelijalle vain kerran