| Pekka Rautio

Teologiksi kasvamassa – tutkimus teologien uravalinnasta, opiskeluprosesseista ja ammatillisesta suuntautumisesta

teologiksi kasvamassa

Kokemus kutsumuksesta tai sen puute suuntaa vahvasti niin teologiselle alalle hakeutumisen prosesseja, opiskelun kulkua kuin työelämään sijoittumista, todetaan Kuopion kirkkopäivillä 17.5.2013 julkistetussa Kati Niemelän ja Veli-Matti Salmisen toimittamassa kirjassa Teologiksi kasvamassa – Koulutusalan valinta, opiskeluprosessi ja ammattiin suuntautuminen. teologiksi kasvamassa

Kirja kokoaa yhteen laajan Teologiksi ja teologina kasvaminen -tutkimushankkeen tuloksia, joissa selvitetään teologiselle alalle hakeutuvien, alalla opiskelevien ja työelämään siirtyneiden teologien urasuuntautumista. Tutkimushankkeessa on ollut mukana teologisen koulutuksen tutkijoita Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoista sekä Kirkon tutkimuskeskuksesta.

− Teologit näkevät kutsumuksen vahvana edellytyksenä etenkin pappeuteen suuntautumiselle, uskonnonpedagogiikan dosentti Kati Niemelä Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta toteaa.

− Lisäksi sosiaalisuus ja kiinnostus muita ihmisiä kohtaan nähdään papin ammatissa välttämättöminä ominaisuuksina, Niemelä jatkaa.

Tarkasteltaessa tutkimushankkeen tuloksia sukupuolittain on hengellisen kutsumuksen suhteen havaittavissa eroja: Teologiselle alalle pyrkivät miehet ovat uskonnollisesti aktiivisempia, kun taas naiset korostavat suuntautumisessaan enemmän tieteelliseen orientaatioon, sisällölliseen kiinnostukseen ja itsensä toteuttamiseen liittyviä tekijöitä.

Opintojen aikana naisten kiinnostus kirkon virkaa kohtaan vaikuttaisi kuitenkin lisääntyvän, etenkin jos he saavat itsetunnon vahvistusta ja kannustusta papiksi lähtemiseen.

− Kutsumus voi myös toimia ikään kuin takautuvana urasuuntautumisen ohjaajana, missä henkilökohtaiselle kasvutarinalle haetaan selityksiä jälkikäteen, Niemelä pohtii.

Teologikunnan muutos

Entä teologikunnan muutos, miten se näkyy käytännössä?

− Teologien työtehtävät ovat monipuolistuneet jatkuvasti, ja nykyisin alalle hakeutuvat opiskelijat ovat aiempaa enemmän sisällöllisesti kiinnostuneita oppiaineestaan. Lisäksi yleinen kulttuurinen kiinnostus uskontoa kohtaan on kasvanut, ja yhä useampi haluaa tutkia uskontoa tieteellisesti, Niemelä kertoo.

Teologikoulutuksessa yllä mainittuihin muutoksiin reagoidaan jatkuvasti: koulutusohjelmien linjoja kehitetään vastaamaan työelämän tarpeita entistä paremmin, minkä lisäksi tavoitteena on tukea samanaikaisesti opiskelijoiden ammatillista kasvua sekä ammatillisen identiteetin prosessoimista.

Oman haasteensa opintojen ohjaukselle sekä etenemiselle asettaa kuitenkin se, että teologian opiskelijoiden joukossa on muiden alojen opiskelijoihin verrattuna vähemmän suunnitelmallisesti opintoihin suuntautuneita ja enemmän epäjärjestelmällisiä syväsuuntautuneita opiskelijoita.

Hakijamäärissä vaihtelua

Teologiselle alalle hakeutuvien opiskelijoiden lukumäärä on vaihdellut viime vuosina. Aikoina, jolloin hakijoita on ollut vähemmän, mutta aloituspaikkojen määrä on pysynyt melko samana, opiskelupaikoista on ollut vähemmän kilpailua. Tämä huolestuttaa Teologiksi kasvamassa -tutkimusjulkaisun kirjoittajia.  

Historiallisesti tarkasteltuna teologisiin opintoihin hakeutuminen on kuitenkin lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana, ja myös kansainvälisesti verrattuna teologian opintoihin haetaan Suomessa edelleenkin poikkeuksellisen paljon. Lisäksi kevään 2013 yhteishaussa teologian hakijamäärät kasvoivat kaikissa kolmessa yksikössä.

− Suuret yhteiskunnalliset muutokset, kuten monikulttuuristuminen, lisäävät uskontojen asiantuntemuksen merkitystä kaikkialla työelämässä – eikä vähiten kirkon tai muiden uskonnollisten yhteisöjen palveluksessa, Niemelä huomauttaa.

Kokonaisuudessaan yllä mainittu antaa positiivista kaikua alalle hakeutumisen motiiveihin ja uravalintoihin, mitä myös tutkimushankkeen tulokset tukevat: teologinen koulutus nähdään jatkuvasti entistä käyttökelpoisempana työmarkkinoilla.

Tutkimushankkeelle jatkoa tiedossa

Seuraavaksi Teologiksi ja teologina kasvaminen -tutkimushanke jatkuu opintonsa vuonna 2010 aloittaneiden seurantatutkimuksena. Tällöin tavoitteena on saada selvyys erityisesti työelämään siirtymiseen liittyvistä prosesseista ja ammatillisen suuntautumisen pysyvyyteen sekä muutokseen liittyvistä kehityslinjoista ja niihin vaikuttaneista tekijöistä.

 

Teologiksi kasvamassa – Koulutusalan valinta, opiskeluprosessi ja ammattiin suuntautuminen (toim. Kati Niemelä & Veli-Matti Salminen) on julkaistu sarjassa Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja

Teksti: Pekka Rautio
24.6.2013