Sivellin-palkinnon saaja 2010

Tiedote

Sivellin-palkinto 2010

Diakonian tutkimuksen seuran Sivellin-palkinnon tarkoituksena on nostaa esiin tutkimuksen, joka tuo merkittävää uutta tietoa diakoniasta käytävään keskusteluun. Perinteisten hyvän tutkimuksen kriteerien rinnalla keskeisin valinnan kriteeri on ollut koko palkinnon myöntämien ajan oivaltavan ja innovatiivisen näkökulman esilletuominen. Tämä innovatiivisuus on voinut olla teoreettisempaa tai käytännönläheisempää.

Vuoden 2010 Sivellinpalkinnon on Diakonian tutkimuksen seura päättänyt myöntää Anna Sofia Saloselle, jonka tutkielma ”SUOMALAINEN HYVINVOINTIYHTEISKUNTA RUOKA-AVUN ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA” on Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa hyväksytty kirkkososiologian pro gradu. Palkinnonsaaja on tutkinut ruoka-apua sen saajien näkökulmasta. Vaikka ruoka-apu aikoinaan olikin merkittävä innovaatio, sitä on kuitenkin tutkittu jo melkoisesti. Tämän toiminnan tutkiminen asiakkuuden näkökulmasta olisi jo jotain uudehkoa, mutta nyt palkinnon saava kirkkososiologian pro gradu-tutkielma menee vielä tutkimattomammille vesille.

Palkittava opinnäytetyö keskittyy ruoka-avun saajaan sijasta siihen yhteiskuntaan, joka tuottaa ruoka-avuksi kutsuttua ilmiötä. Näin jo hieman runsaasti kaluttu tutkimusaihe kääntyy ympäri. Tekijä kysyy, voisiko virallista tietoa täydentävällä ja haastavalla tiedolla olla uutta annettavaa ruoka-avusta tehtyyn tutkimukseen? Tekijä vie analyysiään vielä pidemmälle ja kysyy: voiko tämä tutkimusaineisto vaikuttaa käsityksiimme suomalaisesta yhteiskunnasta?

Satasivuinen työ on rakenteeltaan selkeä, koherentti ja eheä. Teksti on tieteellisen kuivaa, jota elävät lainaukset monipuolistavat. Kirjoittaja päätyy diakonian kehittämisen kannalta ainakin kolmeen merkittävää havaintoon:

– Ruoka-avun asiakas ei ole vain ulkopuolelta tulevien aktivointitoimien passiivinen kohde, vaan jo lähtökohtaisesti aktiivinen toimija kokemuksineen, tunteineen, tarpeineen ja ominaisuuksineen. Asiakaskin on ihminen.

– Toiseksi: tällä hetkellä maassamme poiskäännyttämisen logiikka rakentuu sisäsyntyisesti julkisten instituutioiden toimintaperiaatteisiin. Vaikka pyritään auttamaan, jo ajatuksissa on mukana aikomus käännyttää asiakas pois.

– Kirjoittaja kysyy kolmanneksi, voisiko ruoka-avun tarpeen jatkuminen ja ruokapankkitoiminnan vakiintuminen johtua poliittisen muutostahdon puutteesta.

Työ tuloksia ja merkittävyyttä nykyisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa kuvaa hyvin koko tutkielman loppulause:

”Globalisoituvan elintarvikejärjestelmän ja ruuan massakulutukseen ja -tuotantoon perustuvien markkinoiden oloissa on entistä tärkeämpää kuulla myös niiden ääntä, joilla ei ole varaa ostaa – jos ajattelemme, että myös heidän näkemyksillään on merkitystä.”

Lisätietoja: Diakonian tutkimuksen seuran puheenjohtaja Mikko Malkavaara (mikko.malkavaara@diak.fi) tai DTS:n sihteeri Auli Vähäkangas (auli.vahakangas@helsinki.fi)