Historiallista ja kirkkohistoriallista rajatutkimusta joensuulaisvoimin saksalaisessa erikoisjulkaisussa

Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa on julkistettu saksalaisen kirkolliseen nykyhistoriaan erikoistuneen aikakauskirjan Kirchliche Zeitgeschichten uusin teemanumero. Arvostetun tiedekustantajan Vandenhoeck & Ruprechtin julkaisema aikakauskirja sisältää 14 saksankielistä artikkelia, jotka liittyvät teemaan ”rajat esteinä – rajaseudut mahdollisuuksina, esimerkkitapauksena Karjala” (Grenzen als Barrieren – Grenzregionen als Chancen. Das Beispiel Karelien).

Artikkelit muuttavat perinteisiä käsityksiä Suomen ja Venäjän välisen rajan luonteesta. Teemanumerossa käsitellään itärajan historian ohella myös Karjalan eri alueita Kannakselta Vienan Karjalaan sekä Inkeriä. Teemanumero on edustava näyte Itä-Suomen yliopistossa aktiivisesti harjoitetusta tutkimuksesta, joka liittyy Suomen itärajan historiaan Pähkinäsaaren rauhasta (1323) Euroopan unioniin.

Lähes kaikki kirjoittajat ovat historian- ja kirkkohistoriantutkijoita Itä-Suomen yliopistosta. Julkaisun ovat toimittaneet emeritusprofessori Reijo E. Heinonen, Suomen historian professori Kimmo Katajala ja kirkkohistorian professori Hannu Mustakallio.

Rajat yhteiskunta- ja humanististen tieteiden tutkimuskohteena

Rajat ja alueet ovat nousseet uudella tavalla yhteiskunta- ja humanististen tieteiden tutkimuskohteeksi 1980-luvulta lähtien. Taustalla ovat Euroopassa tapahtuneet poliittiset muutokset, Itä-Euroopan sosialistisen blokin hajoaminen ja Länsi-Euroopassa käynnistynyt yhdentymiskehitys.

Toisaalta historiatieteellisessä keskustelussa rajojen historiaa on arvioitu uudelleen. Tämä on johtanut kansallisen paradigman väistymiseen kansainvälisen vertailun tieltä. Suomen varhainen itäraja muodostui pikemminkin vyöhykemäisestä raja-alueesta kuin tarkkaan määritellyistä linjoista.

Itärajan historiaan on kytkeytynyt myös läntisen ja itäisen kristikunnan välinen kamppailu karjalaisesta väestöstä. Uskontopoliittiset ja kansalliset kysymykset nousivat rajaseuduilla polttaviksi erityisesti Ruotsin suurvalta-aikana 1600-luvulla ja autonomian ajalla 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä itärajalla käytiin tiukkaa ideologista kamppailua, joka suuntautui myös yli valtiorajan Itä-Karjalaan ja Inkeriin.

Kirchliche Zeitgeschichte, Internationale Zeitschrift für Theologie und Geschichtswissenschaft on ilmestynyt Göttingenissä vuodesta 1988 lähtien. Se julkaisee vuosittain kaksi numeroa, joiden teemat liittyvät uusimman ajan kirkkohistoriaan yli tunnustuksellisten, alueellisten ja ideologisten rajojen.

Aikakauskirjan toimitusneuvostoon kuuluu kirkkohistorioitsijoita Länsi-, Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopasta sekä Pohjois-Amerikasta. Professori Reijo E. Heinonen on kuulunut toimitusneuvostoon alusta lähtien. Helsingistä siihen kuuluvat professori Aila Lauha ja dosentti Mikko Ketola.

Kirchliche Zeitgeschichten teemanumeron sisällysluettelo, professori Kimmo Katajalan johdantoartikkeli sekä muiden artikkelien saksan- ja englanninkieliset tiivistelmät löytyvät julkaisun verkkosivuilta.