Tutkijat kirjoittivat kirjan kerjäämisestä

Suomeen ilmaantui yllättäen katukerjäläisiä parisen vuotta sitten. Media innostui aiheesta ja ilmiöstä heräsi vilkas keskustelu. Suomalaisissa kerjäys herätti ristiriitaisia tunteita. Ihmiset eivät tienneet, pitääkö kerjäläisiä auttaa vai yrittää häätää. Ryhmä tutkijoita Helsingin ja Turun yliopistoista kirjoitti kirjan ilmiöstä nimeltä kerjääminen.

Tutkijaryhmä miettii kerjäämistä tieteen näkökulmasta. Kirjasta löytyy heidän kirjoittamiaan artikkeleita, joissa kerjäämistä pohditaan historiallisista, oikeudellisista ja sosiaalipoliittisista näkökulmista.

Idea kirjaksi syntyi kahvipöydän ääressä. Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa työskentelevät Virpi Mäkinen ja Anne Birgitta Pessi keskustelivat aiheesta ja päättivät ryhtyä kokoamaan kirjoittajia kirjalle, joka hälventäisi sitä hämmennystä, mitä ihmiset selkeästi kokivat kohdatessaan kerjäläisen kadulla. Kirjoittajat saatiin nopeasti koottua ja he edustavat teologiaa, sosiaalipolitiikkaa, historiaa ja oikeustiedettä. Yksi kirjan tavoitteista olikin valaista kerjäämistä mahdollisimman poikkialaisesti ja useasta eri näkökulmasta. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen lainsäädäntöön liittyvä artikkeli tekee kirjasta myös käytännönläheisen.

-Halusimme kirjoittaa kirjan, joka tarjoaa välineitä kerjäläisten aiheuttaman hämmennyksen käsittelyyn mutta myös toimintaan. Halusimme valaista taustoja ja pohtia, mistä tässä ilmiössä todella on kyse, Anne Birgitta Pessi, kirjan toinen toimittaja, kertoo.

-On tavallaan hyvä, että kadulla on kerjäläisiä. Näin ihmiset kohtaavat arjessaan toisen ihmisen, joka vaatii häntä ajattelemaan ja tekemään moraalisen valinnan. Kerjäämisen herättämä hämmennys on myös hyvää, tervettä.

Kirjassa, Kerjääminen eilen ja tänään. Historiallisia, oikeudellisia ja sosiaalipoliittisia näkökulmia kerjäämiseen, tarkastellaan muun muassa irtolais- ja romanipolitiikan historiallisia lähtökohtia ja tämän päivän sosiaalipoliittisia ulottuvuuksia Suomessa ja Pohjoismaissa sekä kontrollipolitiikan mahdollisuuksia hallita kerjäämistä EU-maissa. Artikkeleissa pureudutaan myös ihmisoikeuksiin ja erityisesti liikkumisvapauteen liittyviin oikeudellisiin kysymyksiin sekä auttamisen haasteisiin ja antamisen dilemmaan nimenomaan katukerjäläisten osalta. Kirja valaisee myös suomalaisten asenteita kerjäämiseen ja apuun heille: keiden pitäisi tehdä, mitä, miksi.

-Jos ilmiö laajenee, kuten todennäköistä on, niin kaupunkien on pakko tehdä yhdenmukaisempia suunnitelmia ja ohjeita ilmiön käsittelemiseksi, Pessi toteaa.

-Mielenkiintoista on, että ihmiset voivat kokea kerjääjien läsnäolon voimakkaasti häiritseväksi, kun taas niin sanottua kotimaista häiritsevää käytöstä voidaan sietää. Ehkä omatuntoa häiritsevä käytös aiheuttaa voimakkaamman reaktion kuin esimerkiksi alkoholin haitat, Pessi pohtii.

Kirja julkistettiin keskiviikkona 14.10. Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa. Toimittajien Anna Birgitta Pessin sekä Virpi Mäkisen lisäksi kirjoittajina toimivat Kaarlo Arffman, Susan Kuivalainen, Anne Mikkola, Heikki Pihlajamäki, Panu Pulma ja Mikko Puumalainen. Kirjaa ”Kerjääminen eilen ja tänään. Historiallisia, oikeudellisia ja sosiaalipoliittisia näkökulmia kerjäämiseen” voi ostaa suoraan kustantamosta www.vastapaino.fi.