| Laura Tötterman

Pyhän Benedictuksen sääntö kääntyy suomeksi

578px-St._Benedict_delivering_his_rule_to_the_monks_of_his_order
578px-St._Benedict_delivering_his_rule_to_the_monks_of_his_order

Pyhän Benedictuksen laatimalla luostarissäännöllä on ollut ainutlaatuinen vaikutus kristinuskon historiassa. Nyt sääntö käännetään suomeksi.
Kuva: Wikipedia Commons.

Tänä syksynä Helsingin yliopiston kirkkohistorian laitoksella käynnistyi ainutlaatuinen projekti, jossa opiskelijat saavat mahdollisuuden tehdä yhteistyötä tiederajojen yli ja oppia käytännön työtä – syvällisen sisällön ohella. Pyhän Benedictuksen käännöskollokviossa käännetään Pyhän Benedictuksen sääntöä keskiajan latinasta suomeksi. Dokumentti on peräisin 500-luvun puolivälistä, ja sitä pidetään yhtenä tärkeimmistä yksittäisistä hengellisistä ja ohjeistavista dokumenteista luostareissa. Sääntö on kiinnostava historiallisena dokumenttina sekä uskonnollisten ihanteiden esiintuojana.

Käännöskollokvioon osallistuu perustutkinto- ja jatko-opiskelijoita Helsingin yliopistonteologisen tiedekunnan eri laitoksilta, humanistisen tiedekunnan klassillisen filologian laitokselta sekä historian opiskelijoita. Käännösprojektin yhteistyökumppani on lisäksi Keskiajantutkimuksen seura Glossa ry. Kollokvion vetäjinä toimivat dosentti Maiju Lehmijoki-Gardner (Helsingin yliopisto) ja FM Tuija Ainonen (University of Toronto). Käännös on tarkoitus julkaista kirjana syksyllä 2010. Keskustelut eri kustantajien kanssa on käynnistetty ja kiinnostusta teoksen julkaisemiseen näyttää löytyvän. Julkistaminen tapahtuu Glossa ry:n järjestämän konferenssin yhteydessä.

– Tämä on epätavallinen projekti ja yhteistyömuoto eritasoisten opiskelijoiden välillä. Kurssi on hyvin yhdistävä ja opettavainen kaikille osallistujille, Maiju Lehmijoki-Gardner sanoo.

Opiskelijat ovat mukana käännöksen ja kirjanteon jokaisessa vaiheessa. Opetusmenetelmänä käännöskollokvio on uusi, mutta asia on perinteinen. Projektissa korostuu päämääräkeskeinen oppiminen, josta on käytännön hyötyä opiskelijoille valmistumisen jälkeen. Opiskelijat ja ohjaajat tapaavat joka toinen viikko; muutoin käännöstyötä tehdään itsenäisesti ja verkkoympäristö-Moodlessa. Sieltä löytyy ohjeita ja materiaaleja.

– Pyhän Benedictuksen sääntö on suhteellisen lyhyt, vain noin sata sivua. Kun toistuvista käsitteistä ja terminologiasta on saavutettu yhteisymmärrys, itse käännöstyö nopeutuu, Lehmijoki-Gardner kuvailee työtä.

– Teemme ensin raakakäännöksen, jota sitten kommentoidaan ja hiotaan yhdessä lopulliseksi. Opiskelijat ovat jo tehneet raakakäännöksen 25 ensimmäisestä luvusta.

Käännettäväksi valittiin juuri Pyhän Benedictuksen sääntö sen keskeisen aseman takia. Dokumentti on kristillinen peruslähde, joka on erinomainen saada suomennettuna.

– Opiskelijat ovat todella innostuneita ja työt ovat lähteneet hyvin käyntiin. Perustutkinto- ja jatko-opiskelijat eri tiedekunnista tekevät hienosti yhteistyötä, Lehmijoki-Gardner kiittelee.

Kurssille otettiin 16 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Määräaikaan mennessä kiinnostuneita oli enemmän kuin paikkoja. Käännöksen lisäksi kirjaan laaditaan myös johdanto ja kommentit – opiskelijat aloittavat niiden työstämisen, Lehmijoki-Gardner ja Ainonen vastaavat lopullisesta asusta ja viimeistelystä. Ensi syksynä julkaistavan kirjan kohderyhminä ovat ensinnäkin opiskelijat ja tutkijat, mutta myös aivan tavalliset lukijat. Kirjaa voi tulevaisuudessa myös hyödyntää opetuksessa tekstinäytteenä luentokeskeisen opetuskulttuurin täydentämiseksi.