Tutkimus: Uusi henkisyys ja karismaattinen kristillisyys kiinnostavat suomalaisia

Suomi on edelleen uskonnollisesti yhtenäinen maa

Uskonnollisten ja uskonnollistaustaisten yhteisöjen määrä on lisääntynyt nopeasti, vaikka jäsenyysluvuilla mitaten viime vuoden lopulla evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 81,7 prosenttia ja rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin noin 66 800 suomalaista eli 1,3 % väestöstä.

"Jäsenyysluvut kätkevät kuitenkin lisääntyvän hengellisen moninaisuuden, vaikka muita merkkejä uskonnollisen aktiivisuuden lisääntymisestä ei ole", arvioi Kimmo Ketola.

Hän tiivistää uskonnon mukautumisen modernisaation haasteisiin kahteen havaintoon: Monista eri uskontoperinteistä on noussut esiin menestyviä liikkeitä, joissa näkyy voimakas pyrkimys uskonnolliseen demokratisoitumiseen ja yksilön voimaannuttamiseen. Samoin eri uskontoperinteissä on syntynyt liikkeitä, joissa korostetaan rituaalien välineellistä tulkintaa symbolisen sijaan. Voidaan esimerkiksi pohtia, mitä voin muuttaa maailmassa tai itsessäni osallistumalla johonkin rituaaliin.

   
Uusi henkisyys ja karismaattinen kristillisyys kasvavat

Uskonnollisella kentällä kasvussa on ns. uusi henkisyys, jonka piiriin voidaan lukea monet itämaisperäiset, lähinnä buddhalaista ja hindulaista taustaa olevat liikkeet, sekä länsimaiseen esoteeriseen perinteeseen kuuluvat yhteisöt ja new age
-henkisyys.

Näiden liikkeiden leimallinen piirre on, että ne tarjoavat yksilöllisen henkisen kehityksen polun. Buddhalaiset ryhmät keskittyvät tavallisesti erilaisten meditaatioharjoitusten ympärille. Hindulaistaustaiset yhteisöt puolestaan tarjoavat joogasta, meditaatiosta ja joskus palvonnallisista harjoituksista koostuvia polkuja jumalallisen kohtaamiseen. Esoteerisissa yhteisöissä yksilölle tarjotaan monivaiheisista kursseista tai vihkimyksistä koostuvia teitä oman hengellisyyden jalostamiseksi ja aidon itsen löytämiseksi.

Toinen elinvoimainen ryhmä on helluntailais-karismaattinen kristillisyys.

Helluntaiseurakuntien määrä on kasvanut suhteellisen tasaisesti koko 1900-luvun. Karismaattinen liike puolestaan alkoi levitä luterilaisen kirkon piirissä 1970-luvun alussa. Uusimpana tulokkaana ovat 1980-luvulta lähtien perustetut uuskarismaattiset seurakunnat, joita oli vuoden 2007 lopussa jo lähes 90.

Näissä yhteisöissä korostetaan nimensä mukaisesti vahvasti Pyhän Hengen lahjoja. Niiden välityksellä osallistujat voivat kokea saavansa välittömän yhteyden Jumalaan, jonka katsotaan siunaavan uskovia erilaisilla ihmeillä ja armolahjoilla. Yhteisöt tarjoavat myös tiiviitä sosiaalisia viiteryhmiä, joissa voidaan toteuttaa selkeää ja yksinkertaista uskonnollisuutta.
   
Maahanmuuttajista useimmat ovat kristittyjä

Enemmistö eli noin kolme neljäsosaa maahanmuuttajista on kristittyjä. Uskonnollisista yhteisöistä selvästi eniten maahanmuuttajataustaisia uusia jäseniä on evankelis-luterilaisella kirkolla. Vuonna 2007 sen jäsenistä 47 200 oli ulkomailla syntyneitä ja noin 12 000:lla oli muu kuin Suomen kansalaisuus. 

LISÄTIETOJA:

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola p. 040 570 1166
http://www.uskonnot.fi/

Teksti:  KT/Iiris Kivimäki 1.9.2008