| Hannu Mustakallio

Joensuun teologianopiskelijat tulevat sisä-Suomen hiippakunnista

      
Kesän 2007 valintakokeiden kautta tiedekuntaan 47 läntisen teologian opiskelijaa – valtaosa pappislinjalle

Joensuun yliopiston teologiseen tiedekuntaan otettiin viime kesän valintakokeissa 47 hakijaa opiskelemaan läntistä teologiaa. Hyväksytyistä selvä enemmistö (35) valittiin niin sanotulle pappislinjalle eli kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen suuntautumisvaihtoehtoon.

Seitsemän hakijaa pääsi suoraan uskonnonopettajalinjalle eli opetusalan suuntautumisvaihtoehtoon. Yleiselle linjalle eli kulttuurin ja yhteiskunnan suuntautumisvaihtoehtoon hyväksyttiin viisi hakijaa.

Luvut koskevat läntisen teologian päävalintaa eli normaaleihin pääsykokeisiin osallistuneita. Lisäksi tiedekuntaan hyväksyttiin avoimessa yliopistossa opiskelleita ja toisen korkeakoulututkinnon suorittaneita. Kun jälkimmäiseen ryhmään kuului yksitoista hyväksyttyä ja opiskelupaikan vastaanottanutta hakijaa, lukuvuoden aloitti yhteensä 58 uutta läntisen teologian opiskelijaa.

Joensuun tiedekunnan toisessa koulutusohjelmassa ortodoksisessa teologiassa ei järjestetty valintakoetta. Opiskelijat valitaan pienemmän rekrytointipohjan vuoksi vain joka toinen vuosi.

Läntisen teologian uudet opiskelijat jakautuvat Joensuun "pappislinjalla" eli A-linjalla sukupuolen mukaan varsin tasaisesti. Päävalinnan kautta hakeneista miehiä oli 52 ja naisia 48 prosenttia. Valituista taas miehiä oli 49 ja naisia 51 prosenttia. Sitä vastoin uskonnonopettajiksi aikovista naisia oli 77 prosenttia ja hyväksytyistäkin enemmistö. Kulttuurin ja yhteiskunnan linjalle otetuista viidestä opiskelijasta vain yksi oli mies.

Uusien ylioppilaiden eli syksyllä 2006 tai keväällä 2007 valkolakkinsa saaneiden osuus läntisen teologian hakijoista oli 31 prosenttia. Sitä vastoin valituista nuorimpien osuus jäi 22 prosenttiin.

Läntisen teologian opiskelijoita sisä-Suomen hiippakunnista

Läntisen teologian opiskelijat tulevat lähinnä sisä-Suomen hiippakunnista, jos heidän taustaansa tarkastellaan luterilaisen kirkon hiippakuntajaon mukaan.

Kuopion hiippakunnan osuus uusista opiskelijoista on aiemminkin ollut noin 40 prosenttia (tällä kertaa 38 %). Seuraavina tulevat Lapuan (19 %), Mikkelin (17 %) ja Tampereen (11 %) hiippakunnat. Oulun hiippakunta sijoittui hakijamäärän mukaan Kuopion ja Mikkelin jälkeen kolmanneksi, mutta jäi valittujen osalta kuuden prosentin osuudellaan viidenneksi.

Joensuun teologikoulutus herättää numeroiden valossa kiinnostusta varsin laajalla alueella. Tiedekuntaan on tullut yksittäisiä opiskelijoita myös Helsingin, Espoon ja Turun hiippakunnista.

Joensuun uusien teologianopiskelijoiden alueellinen jakauma on monipuolisempi kuin Helsingissä tänä syksynä opiskelunsa aloittaneiden. Jälkimmäisistä kaksi kolmasosaa (66 %) tulee yliopiston lähiympäristöstä eli Helsingin ja Espoon hiippakunnista, ilmenee Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan keräämistä tiedoista.

Joensuun teologinen tiedekunta on saanut merkittävää tukea kaikilta luterilaisen kirkon piispoilta. Joensuussa viime talvena vieraillut Helsingin hiippakunnan piispa Eero Huovinen määritteli sen suurimmaksi yksittäiseksi keinoksi torjua luterilaisen kirkon pappispulaa. Hänen mukaansa teologisen tiedekunnan perustaminen Joensuun yliopistoon kuuluu kymmenen merkittävimmän kirkkohistoriallisen tapahtuman joukkoon Suomessa.
  

Teksti: Hannu Mustakallio

Kirjoittaja on Joensuun yliopiston kirkkohistorian professori ja läntisen teologian oppiaineryhmän esimies.