| Päivi Hasu

Uskonto ja sukupuoli -kollokvio: Menestyksen teologia, köyhyys ja markkinatalous Tansaniassa

paivi_hasu165px
paivi_hasu165px

Tarkastelen artikkelissa uskonnollisen retoriikan ja uusliberalististen markkinatalouden yhteenliittymistä Tansanian karismaattisessa kristillisyydessä. Raamatulliset vertauskuvat, taloudelliset muutokset ja menestyksen teologia nivoutuvat yhteen tarkastelun kohteena olevan karismaattisen liikkeen toiminnassa. Menestyksen eräs keskeinen perusajatus on uskonnollisina lahjoituksina annettujen varojen palautuminen antajalle moninkertaisesti. Tarkastelen menestyksen teologiaa ja saamista antamisen seurauksena lahjojen vaihtoa käsittelevän keskustelun avulla. Kasvava köyhyys ja taloudellinen marginalisoituminen ovat tulkintani mukaan eräitä keskeisiä tekijöitä liikkeen suosion leviämisessä.

Karismaattinen kristillityys leviää nopeasti Afrikan mantereella

Karismaattinen kristillisyys, erityisesti helluntailaisuus, on tällä hetkellä monimuotoisuudessaan Afrikan mantereen nopeimmin kasvava protestanttinen liike. Tämä kristillisyys viehättää erityisesti kaupunkien keskiluokkaa mutta myös maaseudun köyhiä yli koko mantereen. Enemmistönä yleisössä ovat naiset ja nuoret. Myös Tansaniassa yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne on luonut otollisen pohjan karismaattisen herätysliikkeen leviämiselle. Yhtäältä islamilainen ja kristillinen liikehdintä ovat muodostaneet toistensa vastavoiman. Toisaalta talouden liberalisointi ja siihen liittyvät yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet uskonnollisten liikkeiden luonteeseen ja leviämiseen. 

Monia karismaattisia kirkkoja luonnehtii menestyksen teologia. Siinä painotetaan uskon ja vaurastumisen yhteyttä sekä vaurauden julkista näyttämistä.  Empiiriset havainnot osoittavat, että laajalla sosio-ekonomisten erojen kärjistymisellä ja marginalisoitumisella sekä uskonnollisella herätyksellä on yhteys. Max Weber osoitti 1900-luvun alussa, että puhdasoppisen protestantismin pelastusta koskevilla opeilla oli taloudellisia seuraamuksia varhaisen kapitalismin aikana. Näyttäisi päinvastoin kuitenkin siltä, että nykyistä jälkimodernia globaalin talouden aikaa leimaa kasvava huoli taloudellisesta toimeentulosta. Tässä tilanteessa uskonto näyttäisi tarjoavan ainakin osittaisen ratkaisun. Afrikkalaisten yhteiskuntien taloudellisia rakenteita sopeutettiin 1980- ja 1990-luvun alussa kansainvälisten rahoituslaitosten aloitteesta uusliberalistisessa hengessä. Uudistusten tavoitteena oli vapauttaa talouden sääntely, jonka katsottiin rajoittavan markkinavoimia monissa siirtomaakauden jälkeisissä yhteiskunnissa. Nykyisen käsityksen mukaan kuitenkin juuri nämä taloudelliset ohjelmat ovat osaltaan lisänneet köyhyyttä.

Vaikka helluntailaisuus levisi Tansaniaan 1900-luvun alkupuolella, syntyi helluntailaisuuden uusi aalto 1970-luvulla. Se levisi aiempaa nopeammin. Helluntailaisuudesta muodostui haaste myös muille protestanttisille kirkoille ja esim. luterilaisen kirkon hiippakunnissa herätysliike on vaihtelevassa määrin saanut toimia kirkon piirissä. Nykyisin yleensä erotetaan vanhemmat helluntaikirkot ja uudet karismaattiset tai uus-helluntailaiset kirkot toisistaan.

Mana – Tansanialainen esimerkki

Luterilaistaustainen Christopher Mwakasege johtaa perustamaansa karismaattista liikettä Manaa (suom. manna). Mana kiertää kaikissa Tansanian suurimmissa kaupungeissa pari kertaa vuodessa ja järjestää hengellisiä kokouksia. Kokoukset kestävät useita päiviä ja joiden ohjelmaan kuuluu musiikkiesityksiä, ylistystä, erilaisia rukouksia, todistuksia, kolehteja ja tavaralahjoistusten huutokauppa. Illan kohokohta on varsinainen saarna ja sitä seuraava rukous Pyhän Hengen vastaanottamiseksi, johon liittyy kielillä puhumista ja kaatumista. Manalla on myös  laajahko mediatoiminta. Se ylläpitää kotisivuja ja lähettää useilla radioasemilla saarnoja, joista osan voi kuulla noin yhdeksässä maassa Itä- ja Keski-Afrikassa. Mana tuottaa myös kokousten kasetti- ja videotallenteita sekä kirjallista materiaalia. Vuonna 2003 Mana järjesti Dar es Salaamissa kokouksen, jonka teema oli ”Mitä tehdä kun menosi ovat suuremmat kuin tulosi”. Taloudellista toimeentuloa käsittelee myös Manan kotisivuilla julkaistu kirjoitus aiheesta ”Kristitty ja talous” samoin kuin monet myöhemmät saarnat ja julkaisut.

Markkinatalouden luvattu maa

Uskonnollinen retoriikka ammentaa aineksia tansanialaisten jokapäiväisistä kokemuksista sekä valtion kyvyttömyydestä huolehtia koulutuksesta ja terveyspalveluista. Uskonnollisten saarnojen kieli heijastaa myös markkinatalouden ja yksityisen sektorin toimintaperiaatteita. Mwakasege esittää Tansanian siirtymisen säädellystä taloudesta markkinatalouteen raamatullisten vertauskuvien avulla. Hän puhuu presidentin roolista paitsi valtion taloudessa myös yksityisten ihmisten taloudessa. Hän myös rinnastaa presidentin johtajuuden ja oman hengellisen johtajuutensa vertaamalla molempia Joosuaan, joka vie kansansa luvattuun maahan.

Mwakasege kuvaa Tansanian taloudellisia muutoksia siirtomaa-ajasta nykypäivään Israelin kansan vaelluksena Egyptin orjuudesta erämaan lävitse Kaanaan luvattuun maahan. Samalla kyseessä on siirtyminen siirtomaataloudesta sosialismin kautta uusliberalistiseen markkinatalouteen. Mwakasegen tulkinnan mukaan:

”Kaikista niistä kahdesta miljoonasta ihmisestä jotka lähtivät Egyptistä vain Joosuan ja Kalebin onnistui päästä Kaananinmaahan uuden sukupolven kanssa, ihmisten jotka olivat valmiit oppimaan ja seuraamaan uutta taloudellista järjestelmää. Kun he ylittivät Jordanin, manna loppui ja he saivat peltoja viljeltäväksi. Kaananinmaassa ihmiset viljelisivät yksityisiä peltoja ja tekisivät työtä ankaran kilpailun alaisina. Kaananinmaassa ihmisten piti maksaa veroja kuninkaalle ja kymmenyksiä papeille. Nykykielessä tämän merkitsi yksityissektoriin siirtymistä. Ei ollut helppoa siirtyä yksityissektorille kun oli erämaassa tullut ruokituksi ihmeiden avulla neljänkymmenen vuoden ajan! Se oli kuten Tansania nyt. Tansanian taloudellinen järjestelmä on kuten Kanaaninmaassa.”

Joosuan kirja on keskeinen Mwakasegen retoriikassa. Mwakasege vertaa sekä itseään että presidenttiä Joosuaan. Yksi presidentin keskeisistä tehtävistä on luotsata kansa sellaisten taloudellisten muutosten lävitse, joita se ei ole aikaisemmin kokenut.

Liikekumppanuus ja taivaallinen talous

Yksi keskeisistä menestyksen teologian viesteistä on, että ihminen saa Jumalalle annetut lahjoitukset aikanaan takaisin moninkertaisesti. Näin ollen saarnojen ja kolehtien sekä kymmenysten retoriikkaa voi tarkastella lahjojen vaihdannan näkökulmasta. Lahjojen vaihdon keskeisiin piirteisiin kuuluvat vastavuoroisuuden periaate, vaihdon ajallinen ulottuvuus sekä lahjojen että vastalahjojen arvo. Vaihdon vastavuoroisuus ja ajallinen ulottuvuus saavat ilmaisunsa erilaisissa metaforissa. Yhtäältä raamatullinen kylvämisen ja korjuun kielikuva ilmaisee vaihdon ajallisen perspektiivin. Toisaalta modernista liike-elämän kielestä nouseva metafora liikeyrityksistä ja osakesijoituksista kuvaa aikanaan saatavaa voittoa:

”Te uskotte, että yhtiö, johon te olette sijoittaneet tuottaa teille aikanaan voittoa. Jumala haluaa teillä olevan riittävästi rahaa ostaaksenne lisää Herran Jeesuksen yhtiön osakkeita. Kun te tällä tavoin jatkatte antamista, Herra Jeesus tekee voittoa, jonka hän aikanaan palauttaa teille (Mwakasege C. 2003)”.

Mwakasegen puhe sisältää siis myös viitteitä laskelmoituun voitontavoitteluun. Tällöin on riski, että pyhän ja maallisen raja hämärtyy ja että Jumalan ja ihmisen suhde esitetään lähinnä liikesuhteena. Tämän riskin ja kirjaimelliset lupaukset aineellisesta vastalahjasta evankelista välttää esittämällä, että vastalahja on luonteeltaan ei-materiaalinen ja siten arvoltaan rahaa suurempi:

”Jumala tulee itse hakemaan kymmenykset, mutta hän ei tule tyhjin käsin. Hän tulee kädessään leipä ja viini. Ei ole kysymys siitä, että taivaasta tippuu rahaa (Mwakasege C. 2005b).”

Kirkon perustaminen, menestyksen teologian saarnaaminen ja taloudellisten neuvojen antaminen, on evankelistoille tulonhankkimiskeino. Monet näistä uskonnollisita yrittäjistä kattavatkin yritystensä kustannukset saarnaamalla ihmisille menestyksen teologiaa. Myös Mwakasegelle tämä on selvää:

”Minua ei auta se, että sanot haluavasi auttaa minua evankeliointityössä, mutta että sinulla ei ole rahaa. Ei ole tarpeeksi se, että sanot rukoilevasi minun puolestani. Minä en tarvitse ainoastaan rukouksia, vaan tarvitsen sekä rukouksia että rahaa (Mwakasege C. 2005a).”

Köyhyys ja uskonnollinen retoriikka globaalin talouden marginaaleissa

Menestyksen teologialla on globaali ulottuvuutensa eikä se ole ymmärrettävissä irrallaan amerikkalaisesta taustastaan. Menestyksen teologia heijastaa kuitenkin myös aidosti afrikkalaisia ja tansanialaisia kysymyksiä ja toimeentulo-ongelmia. Kuvaamani esimerkki osoittaa, miten uusliberalistinen retoriikka ja markkinaperiaatteet sekä kansainvälisten rahoituslaitosten harjoittama politiikka heijastuvat uskonnolliseen kieleen ja käytänteisiin. Toisaalta pelastumista ja menestystä koskevat hengelliset käsitykset ovat ihmisille keinoja käsitteellistää ympärillä vallitsevia taloudellisia realiteetteja.

Nykyiset helluntailais-karismaattiset pelastusta koskevat käsitykset heijastavat Weberin näkemyksiä kovin erilaisessa kontekstissa ja taloudellisessa tilanteessa. Nykyinen globaali talous ja alati leviävä kansalaisten marginalisoituminen vaikuttavat pelastumista ja materiaalista toimeentuloa koskeviin käsityksiin. Monille ihmisille helluntailais-karismaattinen kristillisyys tarjoaa uskon paremmasta tulevaisuudesta. Usko Pyhän Hengen toimintaan merkitsee paitsi turvallisuutta kärsimyksen, köyhyyden ja epävarmuuden vaivaamassa maailmassa. Se sisältää myös käänteentekevän ihmeen mahdollisuuden. Globaalin talouden marginaaleissa toimivien talouksien täytyy sopeutua kansainvälisen liiketoiminnan ja markkinoiden asettamiin sääntöihin. Globaali talous sulauttaa yhteen toivon ja toivottomuuden, mahdollisen ja mahdottoman monien ihmisten elämässä. Nykyinen uusliberalistinen aika korostaa yksilön pelastusta ja yksityisen ihmisen hyvinvointia yhteisöllisyyden asemesta. Karismaattisten saarnaajien lupaukset nopeista ja helpoista ratkaisuista ovat siten houkutteleva vaihtoehto talouden marginaaleissa kamppaileville ihmisille.

Artikkelin kirjoittaja FT Päivi Hasu toimii tutkijana Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitoksella. Artikkeli perustuu Uskonto ja sukupuoli
-kollokviossa
maaliskuussa 2007 pidettyyn esitelmään.

 

Lähteet

Brouwer Steve, Gifford Paul, Rose Susan (eds.) (1996) Exporting the American Gospel: Global Christian Fundamentalism. New York: Routledge.

Gifford Paul (2001) ”Complex provenance of Some Elements of African Pentecostal Theology”. Between Babel and Pentecost: Transnational Pentecostalism in Africa and Latin America. Eds. A. Corten & R. Marshall-Fratani. Bloomington: Indiana University Press, 62-79.

Hasu Päivi (2006) ”World Bank and Heavenly Bank in Poverty and Prosperity – A Case of Tanzanian Faith Gospel”. Review of African Political Economy Economy 33(110), 679-692.

Karnel Kristian & Aldridge Alan (2004) ”Theorizing Religion in a Globalizing World”. International Journal of Politics, Culture and Society 18(1), 5-32.

Mauss Marcel (2000) [1925] The Gift. New York: Norton.

Meyer Birgit (2004) ”Christianity in Africa: From African Independent to Pentecostal-Charismatic Churches”. Annual Review of Anthropology 33, 447-474.

Munga Anneth (1998) Uamsho: A Theological Study of the Proclamation of the Revival Movement within the Evangelical Lutheran Church in Tanzania. Malmö: Lund University Press.

Mwakasege Christopher (2001) Perspectives on the Tanzanian Experience with PRSP – HIPC11. TASOET, Debt and development Coalition, Jubilee Ireland, Oxfam and Trocaire, October 2001; accessed in October 2004 at http:// www.debtireland.org/resources/tanzanianexperience.htm

(2003) Unafanyaje matumizi yako yakizidi kipato chako? Seminar in Dar es Salaam, December 2003.

(2004) Mkristo na uchumi; accessed in October 2004 at www.mwakasege.org.

(2005a)  Kuna mabadiliko ya kiroho na ya kiuchumi yanayokuja nchini Tanzania … Jiandae! Arusha.

(2005b) Mambo ya kufanya unapojiandaa juu ya mabadiliko ya kiroho na kiuchumi yanayokuja nchini. Seminar in Dar es Salaam, July 2005.

Mwakasse Christopher & Diana (2005) Rais wa nchi ana sehemu kubwa katika uchumi wa mtu binafsi. Arusha.

Robbins Joel (2004) ”The Globalization of Pentecostal and Charismatic Christianity”. Annual Review of Anthropology 33, 117-143.

Weber Max (2004) [1930] The Protestant Ethic and the Spirit of Capitalism. London: Routledge.