Mielen historian huippuyksikössä keskitytään mm. tunteiden historian tutkimiseen

    
Tarkasteltavana ihmismielen rakenne ja toiminta

Mielen historian yksikkö tutkii teorioita ihmismielen rakenteesta ja toiminnasta antiikin filosofiassa, keskiajan arabialaisessa ja latinalaisessa filosofiassa ja uuden ajan alun filosofiassa. Tarkasteltavia aihepiirejä ovat erityisesti käsitykset tiedosta, ymmärtämisestä ja päättelemisestä, itsetietoisuudesta, tahdosta ja tunteista sekä näihin teemoihin liittyvien käsitteiden ja filosofisten oletusten muutokset.

MS: Millaisiin kysymyksiin tutkimuksissa on haettu vastauksia? Kerro muutama käytännön esimerkki.

RS: Teemme aatehistoriallista perustutkimusta. Yksi painopistealue on viime vuosina ollut tunteiden historia. Tunsivatko antiikin ja keskiajan ihmiset samoja tunteita kuin me nyt tunnemme. Ainakin tunteiden luetteloissa tietyt perustunteet, suru, ilo, pelko, viha, kateus, häpeä, sääli, ystävällisyys ovat pysyneet samanlaisina. Toisaalta vaikkapa jalomielisyys ja kunnian tunteet lienevät ennen olleet keskeisempiä kuin nykyään.

MS: Mitä tarkoitetaan "Mielen filosofialla"?

RS: Ihmismielen filosofinen kuvaus on vähän kuin "psykologiaa ennen psykologiatieteen syntyä". Miten toimii ymmärrys ja äly? Mitä on haluaminen ja tahtominen? Miten aistit toimivat? Millaisia eroja eläinten ja ihmisten välillä on näissä suhteissa? Mitä ovat mielen toimintahäiriöt ja sairaudet? Tutkimme sitä, miten tällaisiin kysymyksiin on vastattu filosofian ja teologiankin historiassa.

MS: Yksikkö kokoaa tutkijoita yli tieteenalarajojen. Kerro esimerkki, jossa teologit, historioitsijat ja klassisten kielten asiantuntijat tekevät yhteistyötä?

RS: Tunteiden historian selvittämiseen tarvitaan klassisen kielen asiantuntijoita. Monet tunnetekstit ovat teologien kirjoittamia ja niihin liittyy usein teologisia kysymyksiä, kuten Jumalan rakastaminen ja pelkääminen. Lisäksi historiallisen asiaympäristön tuntemus on tärkeää. Toinen esimerkki voisi olla mielenhäiriöiden historia. Siinä tarvitaan myös psykologeja, ehkä lääkäreitäkin.

MS: Kerro kolme mielestäsi keskeisintä asiaa mitä tutkimuksissa on tähän asti saatu selville.

RS: Simo Knuuttilan peruskartoitus tunteiden historiasta on merkittävä tulos. Taneli Kukkonen on selvittänyt arabialaisen filosofian kultakauden lukuisia yhteyksiä antiikin Kreikkaan. Lilli Alanen on julkaissut kokonaisesityksen Descartesin mielenfilosofiasta.

MS: Mikä on filosofian historian sovellusarvo nykyajassa? Miten tutkimustuloksista hyötyy nykyihminen?

RS: Filosofia ei syvimmältään ole väline jotakin muuta varten, vaan asioiden ymmärtäminen ja tietäminen on itsessään ihmisen elämän tärkeä päämäärä. Tässä mielessä tutkimuksellamme ei tarvitse olla sen ulkopuolisia sovelluksia. Voidaan tietysti ajatella, vieläpä hyvin perustein, että ihmisen on hyvä elää kulttuurissa, joka ymmärtää omaa historiaansa, ajattelutapojaan ja moraalisia toimintamallejaan. Silloin elämä ei ole vain ostamista ja myymistä, konsteja ja keinoja. Tuottamamme tieto on sivistyspääomaa, jonka varaan humanistinen koulutus maailmanlaajuisesti rakentaa.

MS: Miksi on tärkeää tutkia tätä aihepiiriä?

Yritin jo tuossa edellä vastata myös tähän kysymykseen. Lisäisin vielä edelliseen, että on tärkeää, että tällaista maailmanlaajaa sivistyspääomaa tuotetaan Suomessa, joka on nuori valtio ja tunnetaan lähinnä teknologiastaan ja koululaitoksestaan. Suomalaisen tieteen kannalta on tärkeää osoittaa, että meillä on sinänsä tärkeiden välinetieteiden lisäksi myös resursseja tuottaa koko länsimaiselle kulttuurille yhteistä sivistyspääomaa.

MS: Huippuyksikön toiminta on ollut ilmeisen tuloksekasta, sillä se jatkaa toimintaansa toisen nimisenä (Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikkö) vuosien 2008-2013 välisenä aikana. Mitä silloin keskitytään selvittämään?

RS: Vaikka uudessa hankkeessa on osittain samoja tutkijoita, kyseessä on pitkälti uudistunut ja uudenlaisiin tutkimuskysymyksiin tähtäävä yksikkö. Pyrimme voimakkaammin ihmisen toimintaa ja motiiveja kuvaavan filosofian analyysiin. Tällöin myös moraali ja politiikka ihmisen toiminnan keskeisinä foorumeina tulevat kuvaan. Teologisia kysymyksiä selvitetään muun muassa reformaation aikakauteen keskittyvässä ryhmässä. Naistutkimus tulee entistä voimakkaammin mukaan tutkimusaiheissa. 
        

Mielen historian tutkimusyksikkö
Suomen Akatemian kansallinen huippuyksikkö 1.1.2002-31.12.2007. Tutkimushankkeeseen on osallistunut kolmisenkymmentä tutkijaa ja jatko-opiskelijaa. Hanketta johtaa akatemiaprofessori Simo Knuuttila. Yksikön toimintaa rahoittavat Suomen Akatemia ja Helsingin yliopisto.

Risto Saarinen toimii ekumeniikan professorina Helsingin yliopiston systemaattisen teologian laitoksella. Hän toimii myös huippuyksikön varajohtajana.

Siirry Saarisen kotisivuille

Mielen historian huippuyksikkö. Siirry sivuille.

Marita Seitsalo