Kinneretin kaivauksen löydöt tukevat Vanhan testamentin tutkimusta
 |
| Kinneretin kaupunki |
Kun muun Lähi-idän kansainväliset yhteydet ja vakaus romahtivat n. 1200 ekr., Kinneret nousi yhdeksi Palestiinan tärkeimmistä kaupungeista. Syytä muutokseen ei tiedetä, mutta Lähi-idän epävakaat olot ovat saattaneet tehdä sisämaan kauppareiteistä turvallisempia. Muuttuneet kauppareitit vaurastuttivat Kinneretin kaupunkia. Kaupunki kuitenkin tuhoutui 10. vuosisadalla.
1990-luvun kaivauksissa keskityttiin laajoihin asuinkortteleihin alakaupungissa. Kortteleiden talojen sisältä löytyi runsaasti hyvin säilynyttä keramiikkaa. Lisäksi on tutkittu kaupunkia ympäröivää harvinaisen paksua ja järeää kaupunginmuuria, joka kertoo vauraudesta ja strategisesti tärkeästä sijainnista. Vuodesta 2001 lähtien kaivauksissa on kiinnitetty huomiota myös kaupungin pronssikautiseen historiaan. Varhaispronssikaudelta on löydetty mm. hyvin säilynyt huone, jonka lattia oli huolellisesti päällystetty kivillä.
 |
| Hyvin säilyneitä ruukkuja |
– Kinneret oli vuosina 1100-1000 ekr. ilmeisesti jonkinlainen alueen poliittinen, hallinnollinen ja taloudellinen keskus. Edistyksellisyydestä kertoo mm. kaupunkisuunnittelu. Korttelit on hyvin suunniteltu. Katujen alta on löydetty jopa viemäreitä, jotka ovat johtaneet likaveden pois kaupungista, kertoo yliopistonlehtori Juha Pakkala Helsingin yliopiston eksegetiikan laitokselta.
Kinneret on siksikin antoisa tutkimuskohde, koska kaupunki äärimmäisen hyvin säilynyt.
– Jostain syystä asukkaat vain häipyivät taloistaan ja jättivät kaikki tavaransa niille sijoilleen. Koska kaupunki olisi varmasti ollut turvallisin paikka ulkoista uhkaa vastaan, on edelleen arvoitus miksi asukkaat hylkäsivät kaupungin.
Kaivausten tavoitteena selvittää kulttuuria ja Raamattu-yhteyksiä
Kinneret-projektin tavoitteena on selvittää missä määrin arkeologiset löydöt auttavat ymmärtämään muinaisen Israelin varhaishistoriaa. Kinneretin kukoistuskausi liittyy kiinteästi Israelin kuninkaiden Saulin ja Daavidin valtakausiin.
Raamatuntutkimuksen kannalta kiinnostavaa on miksei Kinneretiä mainita Vanhan testamentin kirjoituksissa kuin kerran, jos kaupunki oli niin merkittävä keskus Palestiinassa. Pakkala pitää todennäköisenä, että kirjoittaja ei tuntenut riittävän hyvin ajan poliittista tilannetta. Tämä ei ole hämmästyttävää, koska Vanhan testamentin tekstit on ilmeisesti kirjoitettu vuosisatoja myöhemmin. Kirjoittajilla on ollut käytössään vain puutteellisia lähteitä ja niitäkin on tulkittu teologisesta näkökulmasta. Vanhan testamentin kirjoittajilla ei ole ollut ensisijaisesti historiallista intressiä.
Tutkijat ovat myös kiinnostuneita aikakauden kulttuurista. Näyttää todennäköiseltä, että kaupungissa eläneiden ihmisten toimeentulo perustui ympäröivien hedelmällisten laaksojen maataloudelle. Viereisestä järvestä kalastettiin. Tähän viittaa kaupungista löytyneet verkonpainot sekä kalanruodot.
 |
| Keskuspiha-talo |
Tyypillisessä kodissa oli keskuspiha, josta lähti huoneita eri suuntiin. Tämäntyyppinen taloratkaisu on edelleen käytössä eri puolilla Välimerta, esimerkiksi Marokossa, kertoo Pakkala.
– Voisi kuvitella että yksi yksikkö on ollut suurperheen käytössä. Tässä on kyse siis laajemmasta kokonaisuudesta kuin esimerkiksi suomalaisesta ydinperheestä.
Raamatuntutkijoita kiinnostaa tietysti myös aikakauden uskonnollisuus. Kaivauksilta onkin löydetty erilaisia uskonnollisia esineitä, mm. ruukkuja, jossa on mahdollisesti säilytetty käärmeitä. Ruukku-löytö saattaa viitata jonkinlaisen käärmekultin olemassaoloon. Tähän viittaa myös Kinneretistä löydetty pronssinen käärme. Vanhan testamentin mukaan myös Mooses valmisti pronssisen käärmeen, jota israelilaiset palvoivat (2. Kun 18:4)
Kinneretin rauniokumpu, Tel Kinrot eli Tell el-'Oreme, sijaitsee Gennesaretinjärven luoteisrannalla noin 12 km Tiberiaasta pohjoiseen. Kyseessä on todennäköisesti Raamatussa (Joos. 19:35) sekä eräissä egyptiläisissä lähteissä mainittu Kinneretin kaupunki.
Suomalais-saksalais-sveitsiläis-hollantilainen yhteisprojekti
Kinneretin kaivauksia johtavat Stefan Münger Bernin yliopistosta, dos. Juha Pakkalan Helsingin yliopistosta ja prof. Jürgen Zangenberg Leidenin yliopistosta.
Tutkimushenkilökunnassa on eksegeettejä Leidenin, Maintzin ja Bernin sekä Helsingin yliopiston teologisista tiedekunnista. Lisäksi projektissa työskentelee asiantuntijoita mm. Baselin ja Haifan yliopistoista. Baselissa tutkitaan hiiltyneet kasvinjäänteet, eli paleobotaniset jäänteet ja Haifassa luulöydökset.
Helsingin yliopistosta kaivaushenkilökuntaan ovat kuuluneet Pakkalan lisäksi tutkijat Merja Alanne, Kirsi Valkama ja Tuula Tynjä sekä professori Martti Nissinen. Joka vuosi kaivauksiin osallistuu lisäksi 10-15 Helsingin yliopiston opiskelijaa tai jatko-opiskelijaa. Kaikkiaan eri maista vapaaehtoisia kaivajia on n. 30-50.
– Tavoitteena on jatkaa kaivauksia elokuussa 2007. Tutkimuspartnerit hakevat rahoitusta useammasta lähteestä. Vaikka kaivauspaikka onkin Genesaret-järven rannalla, kyse ei ole lepolomasta. Töitä tehdään kaivauksilla usein ilman vapaapäiviä. Työpäivä alkaa aamulla ennen auringonnousua ja päättyy iltamyöhällä.
 |
|
Labrassa. Vasemmalta: J. Zangenberg, J. Pakkala, |
- Kinneret-kaivausprojektin englanninkieliset sivut. Siirry sivuille
- Englanninkielinen Levant-verkko-opetuspaketti Lähi-idän arkeologiasta ja historiasta. Sisältää materiaalia myös Kinneretistä. Siirry sivuille.
Marita Seitsalo