Pro gradu -artikkelit

| Anni Mustonen

Mestari Eckhartin mystiset saarnat

Dominikaanisaarnaaja Mestari Eckhartin (1260–1327) uskalias opetus sielun ja Jumalan ykseydestä johti aikanaan harhaoppisuustutkintaan. Tarjoan artikkelissani suomenkieliselle lukijalle muutamia Eckhartin saksankielisiin saarnoihin sovellettavia tulkinnallisia periaatteita. Pro gradu -tutkielmassani olen osoittanut, että Jumalan Pojan syntymä sielussa ja sielun läpimurtautuminen tuntemattomaan jumaluuteen merkitsevät kielellisistä eroistaan huolimatta yhtä ja samaa unio mysticaa.

| Joona Salminen

Jumalallistuneiden apaattinen elämä Clemens Aleksandrialaisen filosofiassa

Clemens Aleksandrialaisen Paedagogus-teoksen käytännölliseen opetukseen tutustuminen avaa uusia puolia sekä Clemensin ajattelusta että varhaiskristillisestä elämästä

| Iiro Arola

Suomenuskoiset erottautuvat muista uuspakanoista

Osa suomenuskoisista vieroksuu uuspakanuutta, vaikka suomenuskoa voidaan pitää selkeästi uuspakanallisena liikkeenä. Erikoinen vastakkainasettelu voidaan selittää sosiaalisen identiteetin teorian avulla.

| Sami Koponen

Kristuksen uudet aatteet: Jeesus-elokuvat evankeliumien tulkkeina

Artikkelissani käsittelen muutamia Jeesus-elokuvia siitä näkökulmasta, miten ne tulkitsevat autuaaksijulistuksia (Matt. 5:1-12). Populaarikulttuurin noustua merkittävään asemaan on tullut ajankohtaiseksi tutkia, miten elokuvat ovat vaikuttaneet Jeesus-kuvaamme.

| Katri Antin

Profetia profeetattomana aikana

Artikkelissani tarkastelen tekstiä nimeltä Hymnien kirja ja sen yhteisöllisiä hymnejä siitä näkökulmasta, mitä ne kertovat profetiasta Toisen temppelin aikana (515 eKr. – 70 jKr.). Hymnien kirjaa tai sen yhteisöllisiä hymnejä ei ole tutkittua aikaisemmin syvällisesti tästä näkökulmasta. Sovellan tutkimuksessani muutamia tuoreita teorioita siitä, miten profetia voidaan määritellä ja millaista profetia oli Toisen temppelin aikana. Lisäksi kysyn, mitä uutta yhteisölliset hymnit tuovat Toisen temppelin ajan profetiatutkimukseen.

| Leena Enqvist

Yksilön vai yhteisön ehdoilla? Hyvinvointia Syon Abbeyn birgittalaisluostarissa myöhäiskeskiajalla

Elämä ulkomaailmalta suljetussa luostarissa oli monelle keskiajan naiselle vaihtoehto avioliitolle. Pyhän Birgitan (1302/1303–1373) laatimaa luostarisääntöä noudattava birgittalaissääntökunta oli perustettu erityisesti naisia varten. Sääntökunta rantautui myös Englantiin, kun Syon Abbeyn luostari perustettiin vuonna 1415. Pro gradu -tutkielmassani tutkin sitä, millaiset hyvinvointiin liittyvät ihanteet säätelivät elämää Syon Abbeyn luostarissa.

| Teija Pitkänen

Miten TV-jumalanpalveluksen joulusaarnat ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana?

Yleisradion jouluaamuna lähettämä TV-jumalanpalvelus kerää vuosittain enemmän katsojia kuin mitä kaikissa Suomen kirkoissa käy yhteensä ihmisiä samana aamuna. TV:n joulusaarnalla onkin merkitystä siihen, miten ihmiset mieltävät kirkon sanoman joulusta. Heijastaako TV:n joulusaarna nyky-yhteiskunnan muutoksia vai onko sen sanoma edelleen sama kuin 1980-luvulla?

| Petri Tikka

Jumalan armo J.R.R. Tolkienin kertomuksissa

J.R.R. Tolkien (1892-1973) oli englantilainen kielitieteilijä ja kirjailija. Uskoltaan Tolkien oli roomalais-katolilainen. Tolkienin fantasiakertomukset muodostavat kokonaisuuden nimeltään legendarium, joka alkaa maailman luomisesta ja päättyy ihmisten hallitseman aikakauden alkuun. Keskeisissä juonenkäänteissä olennaiseksi osoittautuu turmeltuneeseen maailmaan tuleva ulkopuolinen, ansioton apu. Kristillisin termein ilmaistuna kyse on Jumalan armosta.

| Auli Saarsalmi

Naisten pukeutumisen uudistus adventtijulistaja Ellen Whiten (1827–1915) profeetallisessa terveysopetuksessa

Seitsemännen päivän adventtikirkon johtohahmo Ellen White koki nähneensä kesäkuussa 1863 terveyttä käsittelevän näyn. Whiten mukaan Jumala ilmoitti hänelle tässä näyssä, että ihmisen uskonnollinen velvollisuus oli noudattaa terveellisiä elämäntapoja. Naisten oli lisäksi unohdettava muoti ja pukeuduttava uudenlaiseen asuun.

| Timo von Behr

Helsingin seurakuntien Usko toivo rakkaus -kampanja lehdistössä

Helsingin seurakuntayhtymä toteutti vuosien 2007-2009 aikana Usko toivo rakkaus -kampanjan. Tässä artikkelissa esitellään yleisen käytännöllisen teologian opinnäytetyön ”Kukaan ei naura, kaikkia hävettää” – Helsingin seurakuntien Usko toivo rakkaus -kampanjan vastaanotto lehdistössä sisäänkoodaus-/uloskoodaus -mallin näkökulmasta keskeistä sisältöä. Tässä artikkelissa Usko toivo rakkaus -kampanja nähdään osana markkinoistunutta ja medioitunutta kulttuuria, johon myös Suomen evankelisluterilainen kirkko on lähtenyt mukaan. Artikkelissa esitetään opinnäytetyön pohjalta johtopäätöksiä siitä, miten Usko toivo rakkaus -kampanjan on otettu vastaan lehdistössä ja miksi.

| Krista Valtonen

Pro gradu -tutkielma: Kirkollinen demokratia – kansankirkon kulmakivi?

Demokratiassa kysymys on vallasta. Demokratiaa etsittäessä on osoitettava, missä valta on ja kuka sitä käyttää. Kokonaan kirkon olemus ei kuitenkaan tyhjenny kirkolliseen demokatiaan ja sen tuottamiin päätöksiin. Tutkimus lähestyy demokratia-aihetta kirkossa yleiseltä asennetasolta kohti konkretiaa.

| Anna Salonen

Pro gradu -tutkielma: Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ruoka-avun asiakkaan näkökulmasta

Millaisena suomalainen hyvinvointiyhteiskunta näyttäytyy ruoka-avun asiakkaan näkökulmasta? Ruoka-avun asiakkaat tarjoavat uuden näkökulman yhteiskunnalliseen keskusteluun, jota aiemmin ovat hallinneet tutkijat, avustus- ja sosiaalityöntekijät, poliitikot ja media. Ruoka-avun asiakkaiden kertomuksia analysoimalla voidaan tuottaa niin sanottua toista tietoa, joka täydentää ja haastaa vallitsevia käsityksiä yhteiskunnasta.

 

| Petteri Tuohino

Pro gradu -tutkielma: Karismaattinen uudistusliike ja keskustelu Pyhän Hengen kasteesta

Karismaattiset ilmiöt, kuten kielilläpuhuminen, sairaiden parantaminen ja profetoiminen, olivat ennen 1960-lukua ensisijaisesti esillä helluntailaisuudessa. Karismaattisuus levisi1960-luvulla myös vanhoihin kirkkokuntiin, kuten episkopaaliseen, luterilaiseen ja katoliseen kirkkoon. Tätä liikehdintää alettiin kutsua karismaattiseksi uudistusliikkeeksi. Tunnusomaista liikehdinnässä mukana oleville kristityille oli, että he painottivat hengellistä kokemusta, jota kutsuttiin henkikasteeksi. Tätä pidetään erityisenä kokemuksena Pyhän Hengen läsnäolosta, jota seuraavat yleensä armolahjojen manifestaatiot. Henkikasteen uskotaan varustavan kristityn tehokkaampaan palveluun sekä todistajan tehtävään.

| Elisa Rainerma

Pro gradu -tutkielma: Millaista hyvinvointia EU tarjoaa?

Suomen kirkollisessa lehdistössä käytiin 1990-luvun alkuvuosina vilkasta keskustelua EU:n vaiku-tuksista suomalaiseen hyvinvointiin. Tämä artikkeli käsittelee keskustelua EU:n taloudellisen ideologian vaikutuksista suomalaiseen hyvinvointiin arvomuutoksen ja sosiaaliturvan näkökulmasta. Suurin osa kirjoittajista näki…

| Sami Ojala

Pro Gradu -tutkielma: Uuras Saarnivaara Pohjois-Amerikan lestadiolaisuuden historiankirjoittajana

Sami_Ojala_171009-2
Kuva: Sami Ojala

Filosofian ja teologian tohtori Uuras Saarnivaara (1908-1998) tunsi hyvin Pohjois-Amerikan lestadiolaisten historian. Saarnivaara kirjoitti aiheesta kiistelyä herättäneen teoksen ”Amerikan laestadiolaisuuden eli apostolis-luterilaisuuden historia”. Teosta voidaan edelleen pitää yhtenä parhaista Pohjois-Amerikan lestadiolaisuuden historiaa tarkastelevista teoksista.

| Elisa Uusimäki

Pro gradu -tutkielma: Qumranin tekstilöydöt haastavat perinteisen käsityksen viisauskirjallisuudesta

uusimaki_elisa
Kuva: Elina Uusimäki

Qumranin löydöt ovat tärkeitä tekstilähteitä tutkittaessa juutalaisen viisausajattelun kehitystä ja eri muotoja.

| Ismo Pentikäinen

Pro gradu: Arkkipiispa Simojoki näytti kirkollisuudistusten suunnan 1960- ja 1970-luvulla

otavan_kirkko
Otavan kirkko. Valokuva: Flickr

Martti Simojoen historiallinen merkitys ei rajaudu kirkkolain ja kirkon järjestysmuodon uudistamistyön edistämiseen. Hän oli koko arkkipiispakautensa ajan merkittävä yhteiskunnallinen keskustelija ja mielipidevaikuttaja.

| Paulus Pikkarainen

Pro gradu -tutkielma: Eskatologinen Jeesus-kuva – Historian Jeesus lopunaikojen julistajana

jesus_healing_the_blind_vatican.jpg_inguusi
Jesus Healing the Blind
Valokuva: Flickr

Nykyajan tutkijoiden lähestymistavat sekä tutkimustulokset eivät ole kaikilta osin yhteneväiset koskien kysymystä Jumalan valtakunnan läsnäolosta Jeesuksen teologiassa.