Artikkelit

Petri Merenlahti

Psykologisella raamatuntutkimuksella on huono maine. Viime vuosina se on kuitenkin tehnyt uuden tulemisen. Millaisesta lähestymistavasta on kyse.

Viime vuosikymmeninä Raamattua on alettu tutkia monenlaisin uusin menetelmin. Jokaisen raamatuntutkijan ja teologin tulisi olla niistä tietoinen. Vanhoilta teksteiltä voidaan kysyä uusia asioita. Korostan nyt kuitenkin asian toista puolta: Väitän, ettei uusia näkökulmia voi ummistaa silmiään perinteisessäkään eksegeettisessä tutkimuksessa. Esimerkkinä toimii retorinen kritiikki.

Vad betyder det när vi hävdar att det finländska rättssamhället är legitimt?  Projektet Legitimitet och moral försöker fördjupa vår förståelse av begreppet legitimitet, säger professor Tage Kurtén.

Kirsi Valkama Kuva: Andreas Zingg

Helsingin yliopiston eksegetiikan laitos on vuodesta 1998 lähtien ollut mukana arkeologisessa kaivausprojektissa Israelin Kinneretissä.
    
Tutkijat ovat olleet erityisen kiinnostuneita 1100-1000 ekr. välisestä ajanjaksosta, jolloin Kinneret oli kukoistava

Risto Saarinen

Teemme aatehistoriallista perustutkimusta. Yksi painopistealue on viime vuosina ollut tunteiden historia. Tunsivatko antiikin ja keskiajan ihmiset samoja tunteita kuin me nyt tunnemme. Ainakin tunteiden luetteloissa tietyt perustunteet, suru, ilo, pelko, viha, kateus, häpeä, sääli, ystävällisyys ovat pysyneet samanlaisina, kertoo Risto Saarinen

Nuoret aikuiset kaipaavat hiljentymistä kiireen keskellä. He tarvitsevat mystiikan ja kauneuden kokemuksia rationaalisen ajattelun vastapainona. Arvojen pohtimnen on tärkeää kun nuori miettii elämän tarkoitusta.

Artikkelissa tarkastellaan uusimman suomalaisen kirkkoarkkitehtuurin ja -taiteen myötä kysymystä, missä määrin resakralisaation käsite on mahdollista tulkita estetiikan avulla. Kiinnitän huomiota myös resakralisaatioon liittyvien esteettisten kvaliteettien kapeuteen ja tämän seikan uskonnolliseen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen.

Artikkelissa käydään keskustelua Dan Brownin Da Vinci -koodin ja Juudaksen evankeliumin saavuttamasta mediajulkisuudesta ja pohditaan sen luonnetta ja suhdetta näkemyksiin historiallisen tiedon luonteesta.

Viime vuosikymmenenä tapahtunut suomalaisen yhteiskunnan nopea monikulttuuristuminen näkyy myös kouluissa. Oppilaat tulevat eri puolilta maailmaa ja tuovat omat kulttuuriperinteensä mukanaan; monikulttuuristumisen myötä myös uskontojen kirjo kouluissa on kasvanut.

Religionssociologerna pekar idag på att samhället blir mindre sekulariserat. Etiker har pekat på att moralisk diskussion fått ökad plats. Denna utveckling innebär en ökning av religiöst och moraliskt språk i offentligheten.

Oletko tullut ajatelleeksi, että Opus Dei on
anagrammi nimestä Oedipus? Tavalliselle ihmiselle se on vain mielenkiintoinen yhteensattuma. Mutta on olemassa laaja joukko Opus Dein arvostelijoita, joille se on taas yksi uusi todistus tämän katolisen järjestön salatusta luonteesta.

Uskonnolliset muutokset etenevät yhtä matkaa nuoren urbaanin väestön kasvun kanssa. Muutos näkyy kirkon jäsenyyden kyseenalaistamisena. Uudenlaisia henkisyyden muotoja ilmaantuu perinteisen kristillisyyden rinnalle. Moderni nuori kuulostelee omia to­del­­­­­lisia tarpeitaan. Pohdinnan perusteella hän päättää millaiset vaihtoehdot luon­­tu­vat itselle parhaiten.

Tämän päivän maailmassa uskontoa on mahdotonta sivuuttaa, jos halutaan ymmärtää yhteiskunnan ja yksilöiden elämää. Myöhäismoderni aika haastaa uskonnollisuutta ja etenkin kirkko-instituutiota. Samalla avautuu kuitenkin myös kiehtovia mahdollisuuksia.

Syynä hengellisen häpeän tutkimukseeni on 1990-luvulla tekemäni tutkimus suomalaisten rippikokemuksista. Vain 58 prosenttia ripittäytyneistä koki saaneensa apua ripistä ja sen anteeksiantamuksesta. Aloin pohtia, mistä tämä johtuu. Eräs syy voi olla, etteivät ihmiset läheskään aina kärsi syyllisyydestä vaan häpeästä.